University of Oulu

Satumaiset isät : millaisia isiä esiintyy 2000-luvun lastenkirjallisuudessa

Saved in:
Author: Jylli, Jenni1; Kivimäki, Anniina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405161406
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Jylli ; A. Kivimäki, 2014
Publish Date: 2014-05-19
Physical Description: 85 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Tiilikka, Aila
Reviewer: Tiilikka, Aila
Suvilehto, Pirjo
Description:

Tiivistelmä

Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, millaisia isähahmoja esiintyy 2000-luvun lapsille suunnatussa kuvakirjallisuudessa. Keskityimme tarkastelemaan millaisilla adjektiiveilla isiä kuvaillaan, ja millaisia isätyyppejä he edustavat. Lisäksi tutkimme, millaisia kasvatustyylejä isät käyttävät, mitä isyyden muotoja kirjoista on löydettävissä, ja miten isähahmo esiintyy kirjan kuvituksissa.

Useissa perinteisissä saduissa isää ei joko mainita, hän on tarinan alussa tai hyvin pienessä osassa kirjaa. Halusimme selvittää kuinka on 2000-luvulla. Tutkimuksemme kohde valikoitui myös siksi, että isät lastenkirjallisuudessa ovat vähemmän tutkittu ilmiö. Viime vuosina tilanteeseen on tullut muutosta, mutta lastenkirjallisuuden isissä riittää edelleen tutkittavaa. Teimme kandidaatintutkielmamme isyydestä, ja halusimme jatkaa aiheesta pro gradu -tutkielmassamme, mutta ottaa täysin uuden näkökulman aiheeseen.

Valitsimme aineistoomme 2000-luvulta kymmenen lastenkirjaa, joiden joukossa on niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin teoksia. Ulkomaiset kirjat olivat suomennettuja teoksia. Aineisto kerättiin Oulun kaupungin pääkirjaston lastenosastolta osittaisella satunnaisotannalla. Aineistomme valinnan pääkriteerit olivat, että kirja on julkaistu 2000-luvulla, ja isän pitää olla olennainen osa tarinaa. Valitsimme nimenomaan kirjoja, joissa on sekä kuvia että tekstiä. Käytämme aineistomme analyysissä sisällönanalyysiä, joka on osittain aineistolähtöistä ja osittain teorialähtöistä. Sisällönanalyysissä tarkastelimme aineistoa tiivistäen, erotellen sekä yhtäläisyyksiä ja eroja etsien. Listasimme analyysivaiheessa isää kuvaavia adjektiiveja ja tarkastelimme niiden toistuvuutta. Adjektiiveja ja kuvia analysoitaessa käytössä on aineistolähtöinen analyysi, joka perustuu pitkälti omiin tulkintoihimme. Kasvatustyylejä, isätyyppejä ja isyyden muotoja analysoitaessa, analyysimme on vahvasti teorialähtöistä. Teoriapohjana kasvatustyylien, isyyden muotojen ja tyyppien määrittelyssä käytimme muun muassa Juvakka & Viljamaata (2002), Huttusta (2001) ja Baumrindia (1991).

Aineistomme perustella, 2000-luvun lastenkirjallisuudessa esiintyvä isä on rakastava ja turvallinen. Hänellä on vahva kiintymyssuhde lapseensa. Isää kuvaillaan kirjoissa superlatiivein, ja hän on lapsilleen roolimalli ja ihailunkohde. Isät kasvattavat lapsiaan auktoritatiivisella otteella, opastaen, ohjaten ja rakastaen. Isistä on löydettävissä lähes kaikkia isätyyppejä, eniten kuitenkin ’ajattelijaisää’. Aineistomme isät ovat isiä kokonaisvaltaisesti ja edustavat kaikkia isyyden muotoja lapsilleen, vaikka hetkellisesti jokin osa-alue saattaa jäädä taka-alalle. Isällä on vahva tunneside lapseensa. Hän osallistuu ja kantaa vastuun. Isät ovat ylpeitä isyydestään ja lapsistaan. Lastenkirjoissa toistuva piirre oli, että äiti oli hyvin taka-alalla. Kirjoissa selkeästi keskityttiin nimenomaan isän ja lapsen väliseen suhteeseen. Kuvitukset tukevat tekstistä saatavaa informaatiota. Kuvituksissa esiintyy rento ja rakastava isä. Isää kuvaillaan isoksi ja vahvaksi, ja tätä korostetaan kuvaamalla isä usein karhuksi. Isien kuvauksissa nousee vahvasti esiin humoristiset puolet, mutta myös selkeä opetuksellinen tehtävä. Isällä on omat heikkoutensa, eikä hän aina osaa kaikkea. Isä voi epäonnistua tai olla joskus väsynyt ja ärtyisä. Isä on siis kaikessa positiivisuudessaan myös varsin realistinen hahmo.

Tutkimuksen luotettavuutta lisää se, että aineisto löytyy kirjastosta, ja on kenen tahansa lainattavissa. Tutkimus on näin ollen myös toistettavissa. Tutkimuksemme perusteella ei voida yleistää saamiamme tuloksia kattamaan kaikkea lastenkirjallisuutta. Jäimme pohtimaan, kuinka tärkeää ylipäätään on, että lapsille on omaa kirjallisuutta. Kirjat voivat toimia viihdyttävän tarkoituksensa lisäksi myös suurena apuna työstettäessä jotakin tiettyä asiaa. Kirjojen avulla lasten kanssa voi läpikäydä hyvin monenlaisia asioita. Lastenkirjojen kuvitukset toimivat mielikuvituksen tukena ja antavat lisää informaatiota tarinan kulusta. Ei ole yhdentekevää, millaisia kirjoja lapsille luemme. Niitä tulisi tarkastella huolella etukäteen ennen lukemista.

see all

Subjects:
Copyright information: © Jenni Jylli, Anniina Kivimäki, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.