JultikaUniversity of Oulu repository

Musiikki herättää kuulijoissaan usein tunteita, mutta siihen voidaan liittää myös monenlaisia mielikuvia ja tarinoita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selventää sekä pyrkiä ymmärtämään klassisen soitinmusiikin ja sen herättämien visuaalisten mielikuvien välistä yhteyttä. Tutkimusotteina toimivat fenomenologia ja semiotiikka, joka merkkien maailman kautta tarjosi objektiivisia työkaluja kahden taidemuodon väliseen tarkasteluun. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan mielikuvan käsitettä yleisesti ja musiikkiin suuntautuen Kurkelan (1994) musiikillisten mielikuvien teorian pohjalta. Musiikin merkityksiä pohditaan Meyerin (mm. 1956) musiikin sisäisten ja ulkoisten merkitysten kautta, jotka yhdistyvät Hyvösen (1995) teoriaan musiikin kuuntelutavoista ja siten myös musiikin kokemisesta. Nämä kolme teoriaa muodostavat tutkimuksen lähtökohtaisen käsityksen siitä, kuinka musiikin kuuntelukokemus muodostuu mielikuvaksi. Semiotiikan osalta tutkimuksessa keskitytään C. S. Peircen triadiseen merkkiin ja erityisesti objektin ja merkin suhdetta määrittäviin merkkityyppeihin ikoni, indeksi ja symboli, joiden avulla voitiin verrata musiikin ja maalausten piirteitä keskenään. Tutkimus toteutettiin Ilmari Hannikaisen säveltämän pianoteoksen Ensilumi (op. 11b, no. 5) toimiessa mielikuvien herättäjänä. Aineisto kerättiin yhteistyössä avoimen sivistystyön piiriin kuuluvan akvarellimaalauskurssin kanssa. Tutkimustilanteessa kurssilaisille soitettiin Hannikaisen pianoteos CD-levyltä. Kuuntelun jälkeen kurssilaiset maalasivat musiikin herättämät mielikuvansa paperille musiikkiteoksen soidessa taustalla. Neljän maalarin kanssa suoritettiin heti maalaustilanteen jälkeen vielä stimulated recall -haastattelu yksityiskohtaisempien tutkimustietojen saavuttamiseksi. Ennen varsinaista tutkimustilannetta kurssilaisilta kerättiin myös tietoja kyselylomakkeella koskien perustietoja sekä musiikkiin ja akvarellimaalaukseen liittyviä tietoja. Tutkimusaineistona toimivat siis kyselylomakkeiden tiedot, käytetty musiikkiteos, kurssilaisten maalaukset sekä stimulated recall -haastattelut. Tutkimusaineisto analysoitiin monimuotoisuutensa vuoksi erilaisia menetelmiä soveltaen. Akvarellimaalauskurssilaisten maalaukset eivät ilmentäneet ensilunta, joten musiikkiesitys ei kyennyt tarkasti kuvailemaan säveltäjän tarkoittamaa aihetta. Musiikissa kuitenkin havaittiin useita ensilumeen viittaavia piirteitä ja samantyyppisiä piirteitä voitiin jonkin verran havaita myös aineiston maalauksissa. Haastatteluista nousi esiin tiettyjä musiikin piirteitä, joihin liittyi tietty mielikuva — esimerkiksi korkeat kevyet sävelkulut liitettiin valoisiin ja positiivisiin mielikuviin. Musiikinkuuntelutavalla sekä iällä taas vaikutti olevan merkitystä musiikin herättämien mielikuvien monipuolisuuteen. Tämä tutkimus toteutettiin yhtä musiikkiteosta käyttäen, joten tutkimustuloksia ei sen vuoksi voida yleistää koskemaan musiikkiteoksia yleisesti. Myös tutkimusryhmän koko oli pieni (kahdeksan henkilöä), joten tuloksia ei siitäkään syystä voida vielä suuressa mittakaavassa yleistää. Tutkimus itsessään toteutettiin luotettavasti ja melko hyvällä menestyksellä, joten tutkimuksen havaintoja voidaan pitää suuntaa antavina jatkotutkimuksia ajatellen.