University of Oulu

”Aikalailla hyvä opettaja, tai ei ainakkaa huono” : lasten käsityksiä hyvästä opettajuudesta

Saved in:
Author: Pasanen, Marjo1; Romppainen, Tiina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405161418
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Pasanen ; T. Romppainen, 2014
Publish Date: 2014-05-19
Physical Description: 98 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Lindh, Matti
Reviewer: Lindh, Matti
Nykänen, Jaakko
Description:
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lasten käsityksiä hyvästä opettajuudesta. Opettajuutta on tutkittu paljon, mutta tässä tutkimuksessa on haluttu nostaa enemmän esille juuri lasten ajatuksia. Opettaja on koulussa lasta varten ja siksi heidän ajatukset tuovat hyvän opettajuuden tarkasteluun mielenkiintoisen ulottuvuuden. Aiemmissa tutkimuksissa hyvästä opettajuudesta lasten käsitysten tarkastelu on jäänyt vähemmälle. Lisäksi tulevina opettajina olemme pohtineet paljon hyvää opettajuutta. Tutkimuksen aluksi on tehty kirjallisuuskatsaus aiheesta. Tämän teoriapohjan avulla on muodostettu tutkimusongelmat, joihin on pyritty saamaan vastauksia tekemällä empiirinen tutkimus. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, jossa on fenomenografinen ote. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kahta 1.-luokkalaista ja kahta 6.-luokkalaista. Haastattelut järjestettiin parihaastatteluna niin, että molemmat 1.-luokkalaiset saivat olla haastattelussa yhtä aikaa, samoin kuin molemmat 6.-luokkalaiset. Puolistrukturoidun teemahaastattelun mukaisesti haastattelukysymysten pohja oli valmiina, mutta kysymysten teemoista sai puhella vapaasti. Haastattelu äänitettiin, jonka jälkeen se litteroitiin eli kirjattiin. Litterointien pohjalta on tehty aineiston analyysi fenomenografisen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaan. Aineiston ilmaukset on pelkistetty yhdeksi tai kahdeksi sanaksi. Pelkistetyistä ilmauksista etsittiin yhdistäviä ja erottavia tekijöitä, joiden mukaan aineistoa on luokiteltu kahden tason kategorioihin. Lopullisten kategorioiden pohjalta muodostuivat tutkimuksen tulokset. Lasten käsitykset hyvästä opettajuudesta on kategorisoitu seuraaviin luokkiin: opettajan persoonallisuus, vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot, auktoriteetti ja kuri, didaktiset taidot ja eettinen toiminta. Nämä olivat siis tutkimuksen analysoinnin lopulliset pääkategoriat. Opettajan persoona koettiin tärkeäksi osatekijäksi hyvää opettajaa. Erityisesti lapset korostivat sitä, että hyvä opettaja on rauhallinen. Hyvä opettaja kommunikoi lasten kanssa, osaa pitää kurin luokassa ja hänellä on auktoriteettia. Hyvän opettaja osaa opettaa hyvin ja suunnittelee opetustaan oppilaille sopivaksi. Hyvä opettaja toimii myös eettisesti oikein: hän kohtelee kaikkia oppilaita tasapuolisesti ja neuvoo heitä. Kaikki haastateltavat kokivat heidän käsitysten hyvästä opettajuudesta syntyneen omista opettajakokemuksista. Tutkimus on toteutettu lasten normaalissa elinympäristössä. Kysymykset laadittiin siten, että tutkimuksen kannalta lapsilta saisi mahdollisimman tarkasti tutkimusongelmiin vastaavat ajatukset. Kysymysten muotoilu tehtiin lapsille mahdollisimman helpoksi ymmärtää. Tutkimusta on toteuttanut kaksi tutkijaa yhteistyössä, jolloin analyysivaiheen tulkinnat ovat luotettavampia. Tutkimuksen luotettavuutta lisää myös se, että tutkimuksen eri vaiheet on pyritty selittämään ja kuvaamaan mahdollisimman tarkasti. Lisäksi tutkimuksen muita luotettavuustekijöitä on pohdittu jatkuvasti tutkielman teon aikana. Verrattuna aiempiin tutkimuksiin tulokset ovat paljon samansuuntaisia, jolloin ne ovat melko yleisiä. Tapaustutkimuksessa ei pyritä yleistettävyyteen, koska tapaukset ovat aina ainutlaatuisia. Tässä tutkimuksessa mielenkiintoisena aineistosta nousi esiin opettajan eettinen toiminta, jota ei aiemmissa tutkimuksissa niin ole painotettu. Tutkimusta voisi jatkaa hankkimalla laajemman aineiston tai tekemällä pidempää yhteistyötä tutkittavien kanssa. Tutkimusta voisi myös laajentaa siten, että siihen otettaisi mukaan esimerkiksi tutkittavien havainnointia tai videointia vuorovaikutuksessa opettajan kanssa, opettajan haastattelua sekä oppilaan ja opettajan yhteistä pohdintaa hyvästä opettajuudesta.
see all

Subjects:
Copyright information: © Marjo Pasanen, Tiina Romppainen, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.