JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan alkuopettajien käsityksiä kolmiportaisesta tukimallista. Tavoitteena on selvittää alkuopettajien käsityksiä oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportaisen tuen toimivuudesta ja vaikutuksia heidän työhönsä. Tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kolmiportaisen tukimallin toimivuudesta ja toteuttamisesta koulun arjessa.

Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu on koulutuksen kehittämisen tavoitteena maailmanlaajuisesti. Suomessa inkluusioideologiaa on pyritty vahvistamaan viime vuosina lakiuudistusten ja kehittämishankkeiden kautta. Vuonna 2010 voimaan tulleessa perusopetuslain muutoksessa painotettiin inklusiivisen koulun periaatetta ja esiteltiin oppimisen ja koulunkäynnin tuki kolmiportaisena. Koulun tulee kehittää toimintaansa siten, että se on valmis kohtaamaan erilaiset oppilaat. Lähikouluperiaatteen mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetusta tavallisessa koululuokassa omassa lähikoulussaan. Erityisopetuksesta ja yleisopetuksesta ei enää puhuta erillään, vaan ne muodostavat yhdessä yhtenäisen perusopetuksen. Oppilaan tukeminen noudattaa uutta kolmiportaista tukimallia, joka muodostuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Tukimallin lähtökohtana on ajatus siitä, että oppilasta tuetaan yksilöllisesti heti tuen tarpeen ilmaannuttua ja tuen intensiteettiä vaihdellaan joustavasti tarpeen mukaan.

Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kolmiportaista tukimallia ja sen taustalla vaikuttavaa ajatusta inklusiivisesta koulusta. Tämän lisäksi kuvataan alkuopettajaa oppimisen ja koulunkäynnin tuen antajana. Teoreettinen viitekehys pohjautuu kansainvälisiin ja kotimaisiin tutkimuksiin sekä kirjallisuuteen.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytetään fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto kerättiin vapaamuotoisten kirjoitelmien muodossa. Tutkimukseen osallistui kymmenen alkuopettajaa ympäri Suomen. Aineiston analyysissä hyödynnettiin fenomenografista analyysiä.

Tulosten mukaan alkuopettajat kokivat tukimallin toimivuuden olevan hyvin koulukohtaista. Koulun omat käytänteet ja käytettävissä olevat resurssit sekä opettajan oma asennoituminen tukimallia ja sen tuomia muutoksia kohtaan vaikuttivat käsitykseen toimivuudesta. Tuloksissa korostui yhteistyön merkitys, niin oppilaan tukemisessa kuin tiedon siirtymisessä. Kolmiportaisen tukimallin koettiin muuttaneen osittain opettajan työtä ja lisänneen työmäärää. Oppilasjoukon muuttuminen heterogeenisemmäksi, dokumentoinnin lisääntyminen ja tuen antamisen selkiytyminen olivat keskeisiä muutoksia.

Tutkielman tulosten pohjalta ei tehdä yleistyksiä, koska kyseessä on laadullinen tutkimus. Tarkoitus onkin antaa arvokasta tietoa kolmiportaisen tukimallin hyvistä puolista, sekä siitä miten tukimallin toimivuutta voitaisiin kehittää ja siihen liittyviä haasteita vähentää.