University of Oulu

Kaivokset Lapin matkailun voimavarana : kestäviä ratkaisuja muuttuvan arktisen rakennetun ympäristön suunnitteluun

Saved in:
Author: Valjus, Anniina1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu School of Architecture, Architecture
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 104.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405271507
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Valjus, 2014
Publish Date: 2014-06-02
Physical Description: 62 p.
Thesis type: Master's thesis (tech)
Tutor: Hentilä, Helka-Liisa
Reviewer: Mahlamäki, Rainer
Ylimaula, Anna-Maija
Koiso-Kanttila, Jouni
Kjisik, Hennu
Hentilä, Helka-Liisa
Herneoja, Aulikki
Soikkeli, Anu-Sisko
Özer-Kemppainen, Özlem
Sanaksenaho, Matti
Description:

Tiivistelmä

Arktinen alue on isojen muutosten edessä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta arktinen merijää vetäytyy, jäätiköt ja ikirouta sulavat ja lumipeite vähenee. Muutoksilla tulee olemaan suuria vaikutuksia alueiden kasvillisuuteen ja eläimistöön ja niistä riippuvaisten kansojen selviytymiselle sekä infrastruktuurille ja rakennuskannalle. Toisaalta syntyy uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Laivayhteys Koillisväylää pitkin lyhentäisi huomattavasti matkaa Euroopasta Aasiaan. Myös jään alta paljastuvat offshore-luonnonvarat vapautuvat hyödynnettäväksi. Muutosten vaikutuksesta arktisten alueiden houkuttelevuuden odotetaan kasvavan ja liiketoiminnan pohjoisessa lisääntyvän. Tilanne on mielenkiintoinen, sillä pohjoisten alueiden lähimenneisyyttä leimaa pitkä hiljainen ajanjakso: korkea työttömyys, väestön ikääntyminen, liiketoiminnan kaikkoaminen, palveluiden ja infrastruktuurin rapistuminen ja rakennuskannan autioituminen.

Uuden liiketoiminnan saapuminen luo mahdollisuuden rakennetun ympäristön kehitykseen. Kiinnostus arktisiin alueisiin ei ole kuitenkaan uutta. Rakentamisen määrän lisääntyminen pohjoisessa on noussut aika ajoin keskustelunaiheeksi, milloin luonnonvarojen hyödyntämisen kannattavuuden kasvun tai poliittisten intressien muutosten myötä. Työssä perehdytään eri aikakausien esimerkkiprojektien avulla arktisten alueiden rakentamisen ja suunnittelun kehitysvaiheisiin ja seurauksiin. Esimerkkien pohjalta olen kerännyt yhteen kestävän arktisen rakentamisen ja suunnittelun tapoja. Ne toimivat pohjana suunnitelmalleni, jossa pohdin Lapin tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia.

Myös Suomessa on havahduttu viime aikoina arktisten alueiden merkityksen kasvuun. Globaalin väestönkasvun ja siitä seuraavan luonnonvarojen kysynnän kasvun vaikutuksesta erityisesti kaivosteollisuuden odotetaan lisääntyvän myös Lapissa. Toisaalta myös matkailualan, joka on tällä hetkellä alueen suurin työllistäjä, odotetaan jatkavan tasaista kasvuaan myös tulevaisuudessa. Kaivostoiminnan lisääntyminen nähdään kuitenkin uhkana Lapin puhtaalle ja koskemattomalle luonnolle, joka on matkailualan houkuttelevuuden perusta.

Suunnitelmassani tutkin kaivostoiminnan ja matkailun yhdistämisen luomia mahdollisuuksia Lapissa. Tavoitteena on yrittää löytää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä, pitkän tähtäimen strategia, joka hyödyttäisi molempia osapuolia. Suunnitelma perustuu kaivostoimintaa ja matkailua tukevan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja kaivostoiminnan yhteyteen liitettyihin uusiin matkailutoimintoihin.

Uusi ratayhteys linjataan kulkemaan Kolarista Kemijärvelle. Tällä välillä sijaitsee useita toiminnassa olevia ja mahdollisesti tulevaisuudessa käynnistyviä kaivosprojekteja sekä Lapin suurimmat matkailukeskukset. Uusi rata muodostaa olemassa olevien Kemijärven ja Kolarin ratayhteyksien kanssa silmukan, jonka kulkeminen on matkailijalle helppoa.

Uuden ratayhteyden varrelle on kehitettäviksi valittu viisi kuntaa, Kolari, Kittilä, Sodankylä, Pelkosenniemi ja Kemijärvi, joilla voisi olla sekä matkailun että kaivannaisteollisuuden kannalta kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. Niissä kaivostoiminnan yhteyteen on liitetty uusia toimintoja, joissa hyödynnetään kunnan olemassa olevia vahvuuksia ja kehityspotentiaalia. Kolarissa toiminnot liittyvät puhtaaseen luontoon, liikkumiseen ja pitkään kaivoshistoriaan, Kittilässä kultaan, kulttuuriin ja viihteeseen, Sodankylässä uusiin aloihin ja ympäristötietoiseen kaivosteollisuuteen, Pelkosenniemellä malminetsintään ja geokätköilyyn sekä Kemijärvellä tuulivoimaan ja extreme-urheiluun. Uudet toiminnot muodostavat yhdessä olemassa olevien matkailupalveluiden kanssa mielenkiintoisen kokonaisuuden, jonka voi kulkea junalla.

see all

Abstract

The Arctic is confronted with big changes in the future. Due to the climate change the artic sea ice is withdrawing and glaciers and permafrost are melting. The changes will have disastrous impacts on the flora and fauna of the areas, people depending on natural livelihoods, infrastructure and building stock. On the other hand new business opportunities will arise. The sea route along the North-East Passage would shorten the passage from Europe to Asia in a considerable way. Also the off-shore natural resources under the ice will be exposed for utilizing. Due to the changes the attraction of the Arctic is increasing and new business operations will be arriving in the North. The situation is interesting, because the immediate past of the Arctic is marked by a long slack period: high unemployment rate, fading business operations, deteriorating services and infrastructure and deserted building stock.

The introduction of new business operations will create possibilities to develop the built environment. Construction on a large scale includes, however, a lot of risks. The interest for the Arctic is not a new issue. Constructing new in the Arctic has come up as a topic every now and then because of the profitability growth of the utilization of natural resources or changes in political interests. With the help of design projects from different periods of time I am familiarizing myself with the history of construction in the Arctic and its future trends. According to them I have summarized sustainable strategies for future construction in the Arctic. The results give a basis for my design project where I study Lapland’s future possibilities.

Recently Finland has also woken up to see the increasing importance of the Arctic. Global population growth is increasing the demand for natural resources, which means that mining is expected to grow also in Lapland. On the other hand, the tourism business that is one of the biggest employers in Lapland is expected to continue its steady growth. The increasing mining industry is, however, seen as a threat for the nature which is considered to be the main tourist attraction of Lapland.

In my design project I study what synergies mining and tourism industries in Lapland could have. The objective is to try to find a socially, ecologically and economically sustainable, long-term strategy that would benefit the both parties. The design is based on the development of a new traffic infrastructure and adding new tourism activities to old mining sites.

Both the increasing mining and tourism operations require good traffic connections. The new railway link is designed so that it connects the possible future mining projects and the biggest tourist resorts in Lapland. Together with existing railroads of Kemijärvi and Kolari the new link forms a ring road, which is easy to travel.

Along the new route I have chosen five municipalities (Kolari, Kittilä, Sodankylä, Pelkosenniemi and Kemijärvi) that could have developmental potential both in mining and tourism in the future. There new activities are added to mining sites. Every mining site has its own theme that exploits the existing strengths of the municipality. The new activities in Kolari are related to outdoor activities and mining history, in Kittilä to gold, culture and entertainment, in Sodankylä to new disciplines and enviromentally wise mining, in Pelkosenniemi to prospecting and geocaching and in Kemijärvi to extreme sports and wind energy. The new tourist attractions are connected with the existing tourist and service supply. Together they form an interesting route that can be travelled by a train.

see all

Subjects:
Copyright information: © Anniina Valjus, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.