JultikaUniversity of Oulu repository

Verkkopelaaminen on muuttunut vuosikymmenien saatossa harvojen korkeakoulutettujen henkilöiden yksinoikeudesta koko kansan viihdemuodoksi. Sen lisäksi, että pelit tuottavat koko ajan suurempia summia rahaa kehittäjilleen, on asialle omistautuneille pelaajille mahdollista tienata elantonsa kilpapelaamisen eli eSportsin turvin. Verkkopelaamista ja verkkopelaamisen ikävät puolet, kuten huijarit ja häiriköt, ovat olleet tutkimusten aiheita siitä lähtien, kun verkkopelaaminen oli mahdollista yliopistojen tietokoneiden sijaan kotikoneilla. Tutkimuksissa on selvitetty syitä häiriökäyttäytyjien toiminnalle, erilaisiin tapoihin huijata ja häiriköidä sekä mahdollisiin tapoihin torjua heitä tai vähentää heidän vaikutuksiaan. Tutkimuksissa ei kuitenkaan yleensä oteta kantaa siihen, miten normaalisti käyttäytyvä enemmistö pelaajista kokee häiriökäyttäytymisen ja torjuntakeinot. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka nämä normaalit pelaajt kokevat häiriökäyttäytymisen, ja kuinka he reagoivat häiriökäyttäytyjiin nykyisten torjuntakeinojen puitteissa. Tutkimus aloitettiin kirjallisuuskatsauksella, ja näistä aikaisemmista tutkimuksista saaduista tuloksista saatiin pohjat monille verkkokyselyn kysymyksille, joka oli tämän tutkimuksen tapa kerätä aineistoa. Kyselyssä näitä tuloksia esitettiin väittäminä, joiden paikkaansapitävyyttä vastaajat arvioivat. Kyselyn vastauksia analysoitiin etsimällä selvästi poikkeavia vastaustrendejä ja pohtimalla mistä nämä erot voisivat johtua. Vastaajista eroteltiin myös eri ryhmiä, eli sukupuolen mukaan miehet ja naiset sekä huijaamiskokemusten perusteella he, jotka eivät ole koskaan huijanneet ja jotka ovat ainakin kerran kokeilleet huijaamista. Näiden ryhmien vastausten eroja vertailtiin tietyissä kysymyksissä, ja selville eroille pohdittiin syitä. Vastaajien mielipiteet vaihtelivat odotetusti laidasta laitaan, mutta huijareiden ja häiriköiden merkitys pelikokemuksessa on silti merkittävä. Monien tutkimukseen osallistujien tapauksessa häiriköt vaikuttivat pelikokemukseen niin paljon, että he olivat lopettaneet kyseisen pelin pelaamisen kokonaan tai ainakin vähentäneet sen pelaamista huomattavasti. Pelaajamäärien väheneminen aiheuttaa rahallista menetystä varsinkin sellaisten pelien tapauksissa, joissa ansaintamalli pohjautuu kuukausimaksuihin tai mikromaksuilla ostettaviin asioihin, kuten pelihahmoa kosmeettisesti muokkaaviin virtuaaliesineisiin. Tämä tutkimus on kartoittanut häiriökäyttäytymiseen suhtautumista ja sen vaikutuksia hyvin pintapuolisesti. Toivottavasti normaalien pelaajien näkökulmasta tehtyjä saman aihepiirin tutkimuksia nähdään jatkossa enemmänkin, ja varsinkin syvällisempi perehtyminen joko huijareiden tai häiriköiden vaikutuksiin olisi tarpeen.