University of Oulu

Sosiaalisten suhteiden merkitys lauluyhtyetoiminnassa

Saved in:
Author: Mäkelä, Enni-Maria1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406041629
Language: Finnish
Published: Oulu : E.-M. Mäkelä, 2014
Publish Date: 2014-06-09
Physical Description: 143 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ojala, Juha
Reviewer: Klintrup, Hans
Ojala, Juha
Jokela, Nina
Description:

Tiivistelmä

Lauluyhtyetoiminta on tieteellisen tutkimuksen parissa toistaiseksi lähes tuntematon aihealue, mutta käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että sosiaalisilla suhteilla on paljon merkitystä lauluyhtyeen kaltaisen pienryhmän toiminnan onnistumisen kannalta. Tutkimuksessa käsitellään lauluyhtyetoimintaa sosiaalisten suhteiden sekä johtajuuden ilmenemisen näkökulmasta. Työssä pyritään selvittämään, miten lauluyhtyeet toimivat, miten sosiaaliset suhteet vaikuttavat yhtyeen toimintaan, ja minkälaisella johtajuudella on eniten positiivisia vaikutuksia lauluyhtyeen toimintaan. Työssäni käsittelen lauluyhtyeitä ja niiden toimintaa harjoittelun, sekä erityisesti yhtyeenä oppimisen näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä aihetta käsitellään ryhmätoiminnan näkökulmasta, johon sisältyvät ryhmäytymisen vaiheet, roolien muodostuminen, pienryhmän kommunikaatio sekä johtajuuden ilmeneminen ja tarpeellisuus lauluyhtyeissä. Toinen tärkeä teoreettinen lähtökohta on sosiaalinen pääoma, jonka vaikutuksia tarkastellaan niin yleisestä kuin myös lauluyhtyeiden näkökulmasta. Sosiaalisen pääoman merkittävimpinä osa-alueina voidaan pitää luottamusta, vastavuoroisuutta, normeja sekä vuorovaikutusta. Eräänlaisena esioletuksena tutkimuksessa on, että näitä ominaisuuksia vahvistamalla pystytään kehittämään lauluyhtyeen toimintaa parempaan suuntaan niin yhteisön hyvinvoinnin, kuin musiikillisten tuotostenkin kannalta.

Tutkimus on etnografisesti suuntautunut, ja sen aineisto on koottu käyttäen havainnointia ja ryhmähaastattelua aineistonkeruumenetelminä. Näiden lisäksi osana tutkimusta on käytetty asiantuntijahaastatteluja, joissa on haastateltu lauluyhtyeammattilaisena toimivaa henkilöä, jotta kyetään hahmottamaan paremmin lauluyhtyetoiminnan luonnetta. Toisaalta asiantuntijahaastattelut toimivat myös tutkimuksen luotettavuutta parantavina seikkoina, sillä aiempia tutkimuksia lauluyhtyeistä on hyvin vähän. Tutkimuksessa havainnoitiin kolmen eritasoisen lauluyhtyeen harjoituksia, ja havainnointijaksojen päätteeksi kunkin yhtyeen kanssa tehtiin ryhmähaastattelu, jonka pohjana toimivat asiantuntijahaastattelun sekä havainnoinnin perusteella muotoutuneet teemat ja aihepiirit. Havaintopäiväkirjat ja haastattelut analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka perusteella muodostuivat lauluyhtyetoiminnan kannalta merkittävimmät teemat.

Analyysin perusteella lauluyhtyetoiminnalle merkittäviä tekijöitä löydettiin useita. Yhdeksi aihealueeksi muodostui yhtyeenä oppiminen, joka sisältää näkökulmat palautteen antamisen ja vastaanottamisen, sekä toiminnan reflektion merkityksestä yhtyeenä kehittymiselle. Tämän lisäksi tuloksissa esitetään sekä yhteisöllisiä että yksilöllisiä edellytyksiä, joiden avulla lauluyhtyetoiminta voi toteutua tavoitteidensa mukaisesti. Näitä ovat yhtyeen sosiaalinen pääoma ja hyvät sosiaaliset suhteet, yksilöllinen motivaatio lauluyhtyetoimintaa kohtaan sekä riittävät musiikilliset taidot, joihin sisältyy riittävä lauluinstrumentin hallinta, hyvät kuuntelutaidot ja yleinen muusikkous. Kolmantena aihealueena käsitellään johtajuuden ilmenemistä lauluyhtyeissä, ja toiminnan kannalta parhaaksi havaittiin yhteistoiminnallinen johtajuus. Tällä tarkoitetaan johtajuutta, joka on jakautunut useiden henkilöiden kesken, ja joka vaihtuu henkilöltä toiselle yhtyeen muuttuvien tarpeiden mukaan. Yhteistoiminnallisessa johtajuudessa yksilön johtajuuteen viittaavaa toimintaa ei käsitetä vallankäyttönä, vaan sillä tavoitellaan koko ryhmän yhteistä etua.

Jopa musiikillisia taitojakin merkittävämmäksi seikaksi toiminnan onnistumisen kannalta osoittautuivat hyvät sosiaaliset suhteet laulajien välillä. Yhteistoiminnalliseen johtajuuteen perustuvan toimintamuodon koettiin lisäävän lauluyhtyeen yhteisöllisyyttä, mikä taas vaikuttaa positiivisten tunteiden kautta motivaation ja oppimisen paranemiseen, jolloin voidaan saavuttaa myös parempia musiikillisia tuloksia. Analyysitulokset olivat yhdenmukaisia lauluyhtyeestä riippumatta. Tämän perusteella ei voida tehdä yleistystä, että kaikki lauluyhtyeet toimisivat samalla tavalla. Kaikissa tutkimuksen yhtyeissä toiminnan koettiin olevan kuitenkin pääpiirteittäin ongelmatonta, ja näitä hyväksi havaittuja toimintamuotoja voidaan pyrkiä soveltamaan myös muissa lauluyhtyeissä tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi. Yhteistoiminnallisen johtajuuden toimintamuotoa voidaan soveltaa myös muunlaisissa pienryhmissä — merkittävää hyötyä siitä voidaan havaita olevan erityisesti luovan toiminnan parissa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Enni-Maria Mäkelä, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.