JultikaUniversity of Oulu repository

Työni aiheena ovat Sokrateen ajatukset. Sokrates on edelleen yksi lainatuimmista filosofeistamme maailmassa. Hän eli Antiikin Kreikassa vuosina 469–399 eaa. ja hänen kuuluisimpia tunnuslauseitaan olivat: ”Tunne itsesi” ja ”Hyve on tietoa”. Sokrates on monen nykyisen tieteenalan lähtökohta. Epäselvää edelleen kuitenkin on, että mistä asioista juuri Sokrates itse on keskustellut. Häneltä olevaa kirjoitettua materiaalia ei ole olemassa. Sokrateen oppilaat Platon ja Ksenofon ovat kirjoittaneet Sokrateesta ja hänen puheistaan dialogeissaan Pidot ja Sokrateen puolustuspuhe. He ovat tunteneet Sokrateen henkilökohtaisesti. Kumpikin heistä on kirjoittanut Sokrateesta samojen aiheiden kautta, mutta eri aikaan. Lähdin perehtymään tarkemmin ideaani, jonka ajatuksena oli löytää yhteneväisyyksiä Platonin ja Ksenofonin kirjoituksista. Yhteneväisyyksien avulla voitaisiin pitää todennäköisenä sitä, että juuri Sokrates olisi itse näistä asioista keskustellut. Systemaattisen analyysin avulla aloin jäsentämään aineistoani ja selvittämään tutkimusongelmaani: Mitä asioita Sokrates pitää hyveellisen elämän kannalta merkityksellisinä, tärkeinä? Tutkimukseni viitekehyksenä oli humanistinen psykologia, joka mahdollisti laajan perspektiivin sisältäen sekä kasvatuksellisen että psykologisen maailman. Toteutin systemaattinen analyysin kasvatustieteellisen julkaisun Kari E. Nurmen, Kaisu Montosen ja Juhani Jussilan kirjoittaman artikkelin: Systemaattinen analyysi kasvatustieteiden tutkimusmenetelmänä -mukaisesti (Nurmi, Montonen, Jussila, 1989). Tutkimuksessani Ksenofonin ja Platonin kirjoituksista löytyivät Sokrateen itsensä esiin tuomat samat merkityskokonaisuudet eli tutkiminen, materialistisen hyödyn kritiikki, typeryyden tunnistaminen, itsensä tunteminen, tasa-arvo ja rakkaus. Tämän tiedon nojalla voidaan ajatella, että Sokrates on todennäköisesti itse keskustellut näistä asioista. Peilasin Sokrateen ajatuksia nykypäivän kasvatukselliseen ja psykologiseen maailmaan ja havaitsin myös epäkohtia. Esimerkiksi Sokrateen esiin nostama tasa-arvo näkyy tämän hetkisessä maassamme hyvin ristiriitaisesti. Kouluissamme tehdään tasa-arvosuunnitelmia, mutta Oikeusministeriön tiedotteen mukaan Suomi on tällä hetkellä naisille yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista. Työni on teoreettinen ja tarkoituksena on herättää keskustelua kasvatuksen ja psykologian suunnasta. Tutkimuksessani käännetään katseet Sokrateen tavoin menetelmällisyydestä sisältöihin. Yhteiskunnassamme olevaan ihmisten pahoinvointiin pitäisi voida vaikuttaa. Kasvatuksen ja psykologian saralla tämä tarkoittaa sitä, että voisimme kääntää katseemme Sokrateen tavoin sisäiseen maailmaan. Työni lopussa haastan lukijat Sokrateen tavoin ajattelemaan ja pohtimaan: oletko sinä koulussa, työssä tai läheistesi kanssa keskustellut tutkimisesta, rakkaudesta, tasa-arvosta, itsensä tuntemisesta, ihmisen typeryydestä ja materialistisuudesta?