University of Oulu

Inkluusio itävaltalaisessa perusopetuksessa 2000-luvulla

Saved in:
Author: Koski, Saija1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406041637
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Koski, 2014
Publish Date: 2014-06-09
Physical Description: 144 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Vilppola, Tuomo
Reviewer: Kielinen, Marko
Vilppola, Tuomo
Salakka, Markku
Description:

Tiivistelmä

Keskustelu inkluusiosta on ollut vilkasta kansainvälisillä koulutusta koskevilla areenoilla 2000-luvulla. Inkluusiokeskusteluissa on muun muassa etsitty koulutuksellista tasa-arvoa edistäviä tekijöitä sekä pyritty löytämään keinoja, joilla ehkäistä koulutuksesta ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Inkluusiosta sekä sen ideologiasta, arvoista ja tarkoitusperistä on tehty runsaasti tutkimuksia. Onnistuneen inklusiivisen koulutuksen varmistamiseksi tarvitsemme kuitenkin edelleen aiheen tutkimusta, etenkin arjen inklusiivisten käytänteiden monipuolista kuvausta. Inkluusion onnistuneiden toteuttamistapojen kuvaamiselle ja ymmärtämiselle on myös Suomessa vahva yhteiskunnallinen tilaus, sillä maan sisäinen tutkimus ei yksistään ole riittävä vahvojen ja laajojen inkluusiokäytänteiden luomiseen. Suomalaista, valtion rajat ylittävää, tutkimusta inkluusion arjen käytänteistä on tehty varsin vähän. Kulttuurien rajat ylittävä tutkimus on tärkeää arvioidaksemme koulutusjärjestelmäämme sekä inkluusion että erityisen tuen tarvitsijoiden asemaa siinä.

Tutkielman tavoite on kuvata, millaisista elementeistä inkluusio rakentuu itävaltalaisen koulutusjärjestelmän perusopetuksessa 2000-luvulla. Tavoite on niin ikään kartoittaa, miten itävaltalainen perusopetuksen koulukulttuuri huomioi käytännön tasolla erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja heidän tarpeitaan. Tutkielman teoreettinen viitekehys jakautuu kolmeen tasoon, jossa korostuu niin eurooppalainen, itävaltalainen kuin teoreettinenkin näkökulma inkluusioon, integraatioon sekä erityiskouluihin osana erityisopetusta. Teoreettisena lähtökohtana toimii lisäksi Itävallan koulutusjärjestelmä, johon valtion kaikki koulutuksen ja opetuksen järjestäminen nojaavat. Tämä laadullinen tutkimus on kuvaileva kollektiivinen tapaustutkimus. Se on tieteellinen katsaus itävaltalaisiin inklusiivisiin koulukulttuureihin, pyrkimyksenä kokonaisvaltaisesti ymmärtää ja kuvailla valtion inklusiivisten käytänteiden ulottuvuuksia. Tutkimukseen osallistui neljä Ylä-Itävallan osavaltion erityis- ja inklusiivisen opetuksen piiriin kuuluvaa perusasteen sekä alemman keskiasteen koulutuksen luokkaa. Empiirisen aineiston keruumenetelmät perustuvat sekä osallistuvaan havainnointiin että opettajien teemahaastatteluihin. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi opettajaa, jotka koulutusstatuksiltaan olivat luokan-, aineen- ja erityisopettajia. Aineiston analysointia ohjaa sisällönanalyysi.

Tutkimustulokset osoittavat, että itävaltalaisen inklusiivisen oppiympäristön keskeiset elementit koostuvat inkluusiomyönteisistä arvoista, asenteista ja oppimiskäsityksistä sekä empaattisesta opettajuudesta. Tutkimusluokkien oppi-ilmapiiriä hallitsi niin holistinen kuin humanistinenkin ihmiskäsitys, jossa korostui yksilöiden välinen suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Luokkajäsenet ymmärrettiin ainutlaatuisiksi yksilöiksi, joilla jokaisella oli omat henkilökohtaiset tarpeensa. Luokan toimintaa ohjasi konstruktivistinen, etenkin sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys. Oppimiskäsityksessä tähdentyivät sosiaalinen oppiminen ja oppilaiden välinen yhteistoiminnallisuus. Kaiken koulutoiminnan perustana pidettiin sosiaalista ja yhteiskunnallista integraatiota, jotka edellyttivät oppilailta itseohjautuvuuden sekä sosiaalisten vuorovaikutustaitojen jatkuvaa harjoittelua. Opettajien ohjaavaluontoinen opettamisen ote oli erityisen korostunutta ja heidän opettajuuden olemuksistaan huokuivat empatia, positiiviset asenteet sekä hyvä oppilastuntemus. Kolmessa neljästä tutkimusluokasta harjoitettiin samanaikaisopettajuutta.

Tutkimustulokset tarjoavat esimerkkejä onnistuneiden inkluusiokäytänteiden toteuttamisesta ja lisäävät tietoisuutta erilaisista tavoista toteuttaa inkluusiota. Tulokset ja johtopäätökset ilmentävät, millaisia tekijöitä yksilön henkilökohtaisten tarpeiden pohjalta rakennettu koulutus ja opetus sisältävät. Lisäksi tutkimus tuo esille eurooppalaisen opettajankoulutuksen ongelmakohtia inkluusioaatteen näkökulmasta. Tässä tutkielmassa keskeisistä itävaltalaisista inkluusioelementeistä opettaja sekä opettajuus nousevat edustamaan inklusiivisen koulutuksen toteutumisen ja ylläpitämisen merkittävimpää mahdollistajaa. Tutkimustulosten valossa opettajankoulutuksen kehittämistyö vaatii huomion suuntaamista juuri opettajuuteen ja sen jalostamiseen yhä inkluusiokeskeisemmäksi.

see all

Subjects:
Copyright information: © Saija Koski, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.