Noviisiluokanopettajien kokemuksia työyhteisöltä saadusta tuesta työuran alussa |
|
Author: | Pyykönen, Maria1; Saastamoinen, Sanna-Mari1 |
Organizations: |
1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences |
Format: | ebook |
Version: | published version |
Access: | open |
Online Access: | PDF Full Text (PDF, 1.3 MB) |
Pages: | 131 |
Persistent link: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406041648 |
Language: | Finnish |
Published: |
Oulu : M. Pyykönen; S.-M. Saastamoinen,
2014
|
Publish Date: | 2014-06-18 |
Thesis type: | Master's thesis |
Tutor: |
Kukkola, Jani |
Reviewer: |
Latomaa, Timo Kukkola, Jani Kaasila, Raimo |
Description: |
Tiivistelmä Opettajien työnkuvan haastavuus koskettaa kaikkia opettajia, mutta erityisesti haasteet kuormittavat noviisiopettajia. Siirtymä koulutuksesta työelämään ja ensimmäiset työvuodet ovat opettajan uran kriittisimpiä nivelvaiheita. Tätä induktiovaiheeksi kutsuttua ajanjaksoa on tutkittu viime vuosina paljon, ja valtaosa tutkimuksesta kuvailee opettajan työuran alkua varsin kielteiseen sävyyn. Tuen saamisen merkitys korostuu työuran alkuvaiheessa, ja onnistuneella induktiovaiheella on tärkeä rooli opettajan ammattiin sitoutumisen ja siinä viihtymisen kannalta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan noviisiluokanopettajien kokemuksia työyhteisöltä saadusta tuesta ja sen merkityksestä työuran alussa. Lisäksi tarkastellaan sitä, millainen tuki on noviisien mielestä tarkoituksenmukaista ja toimivaa. Tämän laadullisen tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologia, jonka lähtökohtana on kiinnostus yksilön autenttista kokemusta kohtaan. Noviisiluokanopettajien kokemuksia tutkimalla pyritään saamaan ensi käden tietoa noviiseille suunnattujen tuen muotojen toimivuudesta ja tuen merkityksestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä soveltaen. Tutkimusta varten haastateltiin viittä Oulun alueella työskentelevää noviisiluokanopettajaa. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, joilla oli alle viisi vuotta työkokemusta luokanopettajana toimimisesta. Kerättyä aineistoa tarkasteltiin tutkimusongelmien näkökulmasta, ja näin pyrittiin löytämään vastauksia niihin kysymyksiin, jotka ovat tutkimuksen kannalta olennaisia. Tähän tutkimukseen osallistuneet noviisit kokivat yleisesti ottaen saaneensa työyhteisöltään riittävästi tukea, ja sen koettiin vastanneen heidän tarpeisiinsa. Vaikka noviisien työuran alkuun mahtui myös tilanteita, joissa tuki koettiin puutteelliseksi, olivat noviisit pääosin tyytyväisiä saamaansa tukeen. Noviisien kokemukset saadusta tuesta olivat monipuolisia ja niissä korostuivat sekä henkinen, konkreettinen että yhteistyön eri muotoihin liittyvä tuki. Suurin osa noviisiopettajien työyhteisöltä saamasta tuesta oli epämuodollista. Tuella koettiin olevan suuri merkitys noviisiopettajan onnistuneen työuran alussa. Tuella oli noviisien kokemusten perusteella tietoa lisäävä, työssä jaksamista tukeva, arjen työtä helpottava sekä opettajana kasvua tukeva merkitys. Tutkimukseen osallistuneet noviisiluokanopettajat kaipasivat työuransa alussa työyhteisöltään monipuolista, kokonaisvaltaista tukea. Noviisit pitivät tärkeänä sitä, että tuki lähtee nimenomaan noviisin henkilökohtaisista tarpeista, eikä vain noudata jotain kaikille noviiseille suunnattua yhteistä mallia. Tutkimalla noviisiopettajien kokemuksia on voitu luoda kuvauksia siitä, millaisia tarpeita induktiovaiheeseen sisältyy sekä ymmärtää niitä työyhteisöön liittyviä tekijöitä, jotka osaltaan helpottavat tai vaikeuttavat uuteen ammattiin siirtymistä. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole ollut muodostaa yleistettävissä olevaa kuvausta kaikkien noviisiluokanopettajien induktiovaiheesta tai luoda toimintamallia, joka sellaisenaan vastaisi kaikkien noviisien tarpeisiin. Sen sijaan tutkimuksen keskiössä ovat olleet noviisien yksilölliset, ainutkertaiset kokemukset, joiden kautta on pyritty lisäämään ymmärrystä induktiovaiheeseen liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksessa on kuvailtu onnistunutta tukea useasta näkökulmasta ja keskitytty kielteistenkin kokemusten osalta siihen, mitä niistä voidaan oppia. Tutkielman pohdintaosuudessa on tarkasteltu tutkimuksen tuloksia ja liitetty ne laajempaan, koko kouluyhteisöä koskevaan viitekehykseen. Johtopäätöksenä on esitetty, että noviisiopettajien induktiovaihetta voitaisiin tukea ainoastaan noviisiopettajille suunnattujen perehdytysohjelmien sijaan koko koulun toimintakulttuuria kehittämällä. Keskeistä tässä pyrkimyksessä on edistää yhteisöllisyyttä opettajayhteisössä ja luoda mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun läpi koko opettajan uran. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen edellä kuvattuun suuntaan voisi tukea paitsi uraansa aloittelevaa noviisia, myös koko työyhteisön toimintaa. see all
|
Subjects: | |
Copyright information: |
© Maria Pyykönen; Sanna-Mari Saastamoinen, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. |