University of Oulu

JOPO-fenomenografiaa : joustavan perusopetuksen oppilaiden kuvaus JOPO-toiminnasta

Saved in:
Author: Nissinen, Hannele1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406041654
Language: Finnish
Published: Oulu : H. Nissinen, 2014
Publish Date: 2014-06-09
Physical Description: 69 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ulvinen, Veli-Matti
Reviewer: Ulvinen, Veli-Matti
Vilppola, Tuomo
Description:
Joustavan perusopetuksen JOPO -kehittämistoiminta aloitettiin vuonna 2006 alkujaan, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsivät määrärahaa koulupudokkaiden aktivointiin tähtäävien toimintojen kehittämiseen perusopetuksessa ja toisen asteen nivelvaiheessa. Perusopetuslain muutosten myötä toiminta muuttui perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettäväksi opetuksen sekä oppimisen ja kasvun tueksi. Joustavan perusopetuksen oppimisympäristön kulmakiviä ovat opetus ja oppiminen pienryhmässä, toiminnallisuus, työpaikkaopiskelu, oppimisympäristöjen monimuotoisuus ja työparitoiminta sekä yksilöllinen ohjaus ja tuki. Joustavan perusopetuksen toiminta on kunnille vapaaehtoinen ja joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkuluihin kunta saa lisärahoitusta. Joustavaa perusopetusta järjestävän kunnan opetussuunnitelmissa tulee kuvata JOPO-toiminnan oppilasvalinnan perusteet, valintamenettelyt, toiminnan tavoitteet, opetuksen järjestämispaikka ja kuvaus moniammatillisesta yhteistyöstä. Yleisimpiä syitä, joiden vuoksi JOPO-toimintaan hakeudutaan, ovat pinnaus ja yleinen koulunkäyntihaluttomuus. Eräs oppilasvalinnan peruste on vaara jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata JOPO-oppilaiden näkemys joustavan perusopetuksen toiminnasta. Keskeinen tavoitteeni on tiedoneettinen ja näen sinänsä arvokkaana tavoittaa JOPO-oppilaiden oma käsitys siitä todellisuudesta, missä he koulua käyvät. JOPO-oppilaiden kokemuksen pyrin tavoittamaan fenomenografisella lähestymistavalla, jonka mukaisesti tutkimuskysymykseni on luonteeltaan kuvaileva ja tutkimuksen kohteelle avoin: ”Millaisia käsityksiä JOPO-oppilailla on joustavan perusopetuksen toiminnasta?” Näin se ei lähtökohdiltaan suuntaa ja rajaa tutkimuksen tuloksia etukäteen. JOPO-oppilaiden kokemuksiin puhtaasti sitoutunutta tietoa ei JOPO-toiminnasta ole ja tämä tutkimus tuo lisätietoa joustavan perusopetuksen toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksen aineistona ovat 29 oppilaan kuvaukset JOPO-toiminnasta, jonka he ovat itse eläneet ja kokeneet. Aineisto on kerätty maalis-toukokuussa 2011 ja sitä saatiin viiden kunnan JOPO-oppilailta. Oppilaiden kuvauskategorioiden kannalta JOPO-toiminnassa on heidän kouluarkensa kannalta merkityksellisiä ne syyt, joiden vuoksi JOPO-luokalle hakeudutaan, ne onnistumisen kokemukset, jotka erilaisten oppimisympäristöjen kautta mahdollistetaan, pieni ryhmä, jossa on tiiviit suhteet ja neljäntenä itsessä tapahtuva positiivinen muutos. Joustavan perusopetuksen oppilaille JOPO-toiminta merkitsee myös negatiivista ja suhteellisen pysyvää leimaa. Tutkimuksen tietoa voi hyödyntää myös laajemmin koulun ja opetuksen piirissä sekä nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä toiminnassa. JOPO-oppilaiden näkökulman olen perustellut JOPO-toiminnan käytännön kehitystyön, koulukulttuuriin tarkastelun sekä poliittisen keskustelun ja päätöksenteon kannalta.
see all

Subjects:
Copyright information: © Hannele Nissinen, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.