JultikaUniversity of Oulu repository

Musiikkikasvatus ja yleissivistävä musiikinopetus ovat olleet muutoksessa viime vuosikymmenien aikana. Nämä ovat kiinnittyneet suurempiin yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuneisiin muutoksiin. Yhteiskunnan nopea muuttuminen, johon liittyy kulttuurin medioituminen, tekniikan kehitys ja globalisaatio vaikuttaa myös kasvatukseen ja musiikkikulttuuriin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yläkoulun musiikinopettajien kokemuksia yleisistä kulttuurillisista muutoksista sekä musiikkikasvatusfilosofian paradigman muutoksista. Musiikkikasvatusfilosofisiin muutoksiin vaikuttavat niin yleiset kulttuurilliset muutokset kuin sen lähitieteiden ja oman kentän keskustelu. Musiikinopettajan on tärkeää seurata aikaansa ja tietää miten yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset vaikuttavat musiikinopetukseen käytännön tasolla. Kulttuurin medioituminen ja globalisaatio ovat vaikuttaneet musiikkikulttuurin muutoksiin rikkomalla musiikkityylien välisiä raja-aitoja sekä horjuttamalla taidemusiikin asemaa. Tekniikan avulla käsillämme on monenlaisia musiikkityylejä ja -kulttuureja, jotka sekoittuvat toisiinsa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Median kautta välittyvä populaarikulttuuri on herättänyt koulut pohtimaan sen merkitystä oppilaiden kulttuurin ja tietämyksen rakentajana sekä miten sitä tulisi ottaa opetuksessa huomioon. Kulttuurin globalisaatio on medioitumisen ohella toinen kulttuuria muokkaava prosessi. Globalisaatio aiheuttaa kulttuurin yhtenäistymistä, mutta tämä voi aiheuttaa myös paikallisen kulttuurin korostumista. Näiden yleisten kulttuurillisten muutosten voidaan osaksi katsoa vaikuttavan myös tieteeseen. Etenkin ihmistieteisiin kulttuurin muutoksilla on suuri merkitys. Kasvatustieteessä tapahtuneet muutokset kohti laadullisuutta ja konstruktivistista paradigmaa ovat osa suurempaa tieteessä tapahtunutta ajattelun muutosta. Tieteissä on koettu nopeiden yhteiskunnallisten ja kulttuuristen muutosten seurauksena mullistuksia ja paradigman muutoksia. Vanhojen ajattelutapojen rinnalle on noussut uusia nykytietoon ja yhteiskuntaan soveltuvia näkökulmia. Näin on käynyt myös musiikkikasvatusfilosofiassa, jossa kaksi keskeistä filosofiaa, esteettinen ja praksiaalinen, asettuivat vastakkain 1990-luvulla. Suomessa on tämän jälkeen pohdittu synteesiä näiden kahden ajattelun välille. Opetussuunnitelmien perusteita laadittaessa myös filosofiset kysymykset otetaan huomioon. Opettajat puolestaan soveltavat näitä suunnitelmia käytäntöön. Tutkin opettajien kokemuksia narratiivisella otteella. Valitsin haastateltaviksi neljä kokenutta musiikinopettajaa, jotka ovat olleet opetustyössä ennen musiikkikasvatusfilosofian paradigman muutosta aina tähän päivään saakka. Näin he ovat voineet paremmin havainnoida mahdollisia muutoksia, kuin lyhyemmän aikaa työskennelleet opettajat. Keräsin aineiston teemahaastattelulla ja analysoin aineistoni narratiivisesti. Narratiivisessa analyysissä keräsin aineistoni teemojen mukaisesti. Tämän jälkeen keräsin kertomukset yhteen ja muodostin niistä tyyppitarinan, josta tein johtopäätöksiä tutkimukseeni. Tutkimukseni perusteella musiikkikasvatusfilosofiset muutokset näkyvät opettajien arjesta hyvin välillisesti. Suorempaa vaikutusta opetukseen on yleisillä kulttuurillisilla muutoksilla. Opettajat ovat kokeneet opetuksessa tapahtuneet yleiset kulttuurilliset muutokset osaksi opetustyötä edistävinä, mutta myös haastavina ja kuormittavina. Musiikkikasvatusfilosofinen paradigman muutos on näkynyt pääasiassa opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien välittämänä. Opettajat kokevat musiikin välineellisen opettamisen sopivan paremmin kouluopetukseen, vaikka musiikin merkitys itsessäänkin on heille tärkeää. Opettajien puheista on havaittavissa sekä esteettistä että praksiaalista ajattelua, sillä ne eivät ole toisiaan pois sulkevia ajattelutapoja. Muuttuvan kulttuurin, koulutuksen ja musiikin vuoksi musiikki on oppiaineena muuttunut monipuoliseksi taideaineeksi, jossa oppilasta kehitetään kokonaisvaltaisesti. Musiikin pienet tuntimäärät kuitenkin rajoittavat näiden päämäärien saavuttamiseksi.