JultikaUniversity of Oulu repository

Kilpatanssinopetus sekä tanssinopetus ovat olleet harvoin tutkijoiden mielenkiinnon kohteena. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastelen tunnetun suomalaisen tanssitaiteilijan ja tanssinopettajan Jukka Haapalaisen tanssinopetusta kuvaten hänen praktista tietoaan tanssitunneilla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaista pedagogista vuorovaikutusta tapahtuu kilpatanssin yksityistunnilla mestariopettajan opetuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaista vuorovaikutusta ilmenee huippukilpatanssiparin opetuksessa ja miten vuorovaikutus ilmenee opetuksen etenemisessä. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Millaista vuorovaikutusta rakentuu kilpatanssin mestariopetuksessa opettaja-oppilassuhteissa? 2. Miten mestariopettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus ohjaa tunnin kulkua? Jäsennän tutkimuskohdettani kasvatustieteen käsitteillä. Lisäksi hyödynnän taiteen, musiikin, soiton ja yleisesti tanssinopetuksen aloilta löytyvää teoretisointia. Aineistoni muodostaa tapaustutkimuksen, jossa tutkimuksen toteutus tapahtui kahden eri tyyppisen aineiston keräämisellä ja analysoinnilla. Tutkimukseen osallistuivat mestariopettaja Jukka Haapalainen ja yksi kansainvälisellä huipputasolla kilpaileva tanssipari. Tutkimukseni omaa narratiivisia piirteitä. Aineistoni koostuu tanssituntien kuvaamisesta sekä mestariopettajan haastattelusta, joka sisältää myös kahden mestariopettajan dialogisen keskustelun. Olen litteroinut oppituntien videomateriaalin sisällyttäen siihen myös tutkijan tekemät havainnot osallistujien toiminnasta tuntien aikana sekä mestariopettajan taltioidun haastattelun ja dialogin, jotka etenivät oppituntien videon tapahtumia seuraten. Avaan aineistoani fenomenologisen lähestymistavan avulla. Tarkastelen tanssinopetusta myös siihen liitetyn mestari–kisälli-perinteen näkökulmasta. Lajin asiantuntijana minulla on yli 20 vuoden käytännön kokemus, jota olen pyrkinyt hyödyntämään varmistaessani tutkimukseni sisällöllistä luotettavuutta. Tutkimuksessa eritellään pedagogisen vuorovaikutuksen muotoja, joita tuntien aikana esiintyy ja mitä vuorovaikutus merkitsee tunnin tapahtumien etenemiselle. Tutkimuksen tuloksena on jäsennelty kuvaus mestariopettajan opetusstrategioista sekä pedagogisen vuorovaikutuksen merkityksestä oppimisprosessille. Tutkimuksessa tulkitaan opettajan verbaalisia ja nonverbaalisia opetusmetodeja, jotka muodostavat pohjan aineistosta analysoituun pedagogisen vuorovaikutuksen kolmeen ilmentymään: verbaalinen vuorovaikutus, visuaalinen vuorovaikutus ja kinesteettinen vuorovaikutus. Opetustyylin tutkiminen näyttäytyy antoisana lähtökohtana vuorovaikutuksen ja opettajan kasvatuksellisten arvojen tutkimiselle. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä tanssinopetuksesta, vaikka tarkoituksena ei ole antaa varsinaista opetusmallia. Tutkimus myös laajentaa käsitystä mestariopettajan työstä, jolla on yhteyksiä muidenkin taiteen alojen vastaavaan opetukseen. Tutkimus kuvaa pedagogisia työtapoja, joilla opettaja voi vaikuttaa opetuksen sekä vuorovaikutuksen laatuun ja oppilaiden omaksumiseen. Erityisen merkittävinä nousevat esiin opetusmetodien, pedagogisen suhteen ja vuorovaikutuksen vaikutus tanssinopiskelijoiden motivoitumiseen heidän omassa oppimisprosessissaan sekä taidon ja kokemuksen jatkuvassa kehittämisessä.