JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää millaista erilaista tietoa luokanopettajalla on käytössään opettaessaan kemiaa alakoulussa. Lisäksi pyritään selvittämään millaisena luokanopettajat näkevät oman tietämyksensä alakoulun kemianopetuksessa ja onko näkemyksissä eroja riippuen luokanopettajan työkokemuksesta tai fysiikka-kemia aineiden tuntemuksesta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että osa opettajan tiedosta on vahvasti sisältöriippuvaista. En kuitenkaan ole törmännyt tutkimukseen, jossa olisi tutkittu opettajan tietoa tietyn oppiaineen näkökulmasta. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu opetuksen määritelmän ja opettajan roolin päälle siten, että ne määrittelevät pitkälti sen millaista tietoa opettajalla tulee olla. Aikaisempien tutkimusten pohjalta olen luonut ennakkokäsityksen siitä, millaisia tiedon rakenteita oletan löytyvän alakoulun kemianopetuksen taustalta. Luokanopettajien tiedonrakennetta lähdetään etsimään kvantitatiivisesti faktorianalyysin keinoin ja saatua vastausta tarkastellaan teoreettisen viitekehyksen valossa. Valmista analyysiin soveltuvaa tutkimusaineistoa ei ollut saatavilla, joten aineiston keräämiseksi luotiin luokanopettajille kohdistettu web-kysely. Kyselyä varten luotiin 48 väittämää, jotka kuvaavat opettajalta vaadittavaa tietämystä alakoulun kemian opetuksessa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan väitteiden paikkansapitävyyttä 5-portaisella LIKERT-asteikolla. Lisäksi vastaajilta kysyttiin 4 taustatietokysymystä koskien heidän kokemus- ja koulutustaustaansa. Kyselyyn vastasi yhteensä 128 luokanopettajaa. Kerättyä aineistoa analysoitiin eksploratiivisen faktorianalyysin menetelmin ja saadun faktoriratkaisun perusteella muodostettiin 6 tiedon osa-aluetta, joiden keskiarvoja vertailtiin vastaajien taustatietojen näkökulmasta. Analyysin perusteella luokanopettajilla on alakoulun kemianopetuksen taustalla ainakin yleistä ja erikoistunutta sisältötietoa, opetussuunnitelma- ja kontekstitietoa, tietoa oppilaista sekä pedagogista tietoa ja pedagogista sisältötietoa, mutta opettajat ovat jokseenkin epävarmoja näiden hallinnasta. Taustatekijöistä fysiikan ja kemian opinnoilla sekä fyke opetuksen kokemuksella, näyttäisi tämän tutkielman perusteella olevan tietämystä kohottavaa vaikutusta muihin tiedon osa-alueisiin paitsi pedagogiseen tietoon ja tietoon oppilaista. Faktorianalyysin luotettavuuden kannalta käytetyn aineiston koko on pienehkö. Saatu aineisto on kuitenkin testien mukaan analyysiin soveltuva. Siksi vastauksia voidaan pitää ainakin suuntaa antavina ja niitä voidaan hyödyntää luokanopettajien fyke koulutuksen kehittämiseen.