University of Oulu

”Olen minä kyseenalaistanut” : suomalainen nykyromaani ja taistolaisuuden merkityskamppailut

Saved in:
Author: Hyypiö, Anni1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Literature
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406051685
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Hyypiö, 2014
Publish Date: 2014-06-06
Physical Description: 92 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ojajärvi, Jussi
Reviewer: Leppihalme, Ilmari
Ojajärvi, Jussi
Description:

Tiivistelmä

Pro gradu -työssäni tutkin taistolaisuuden representaatioita suomalaisessa 1990−2000-lukujen nykyromaanissa. Tutkielmassani käyn läpi tapoja joilla taistolaisuutta suomalaisessa romaanitraditiossa muistetaan ja kuvataan ja miten nämä taistolaisrepresentaatiot liittyvät laajemmin taistolaisuuden merkityksestä käytäviin neuvotteluihin. Tutkin työssäni myös taistolaisrepresentaatioihin liittyvää valtaa ja niiden suhteita taistolaisdiskurssien syntyyn ja säilyttämiseen.

Tutkielmani nimi ”Olen minä kyseenalaistanut” — suomalainen nykyromaani ja taistolaisuuden merkityskamppailut viittaa kolmeen eri merkitykseen. Se sisältää ensinnäkin suoran lainauksen Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun -romaanin päähenkilö Nellin (SLEOS, 293) suusta. Lainauksen kontekstissa Nelli toteaa, ettei hänen uskonsa vasemmiston aatteisiin palaudu vanhempien taistolaisuuteen.

Toinen merkitys liittyy yleisemmin käsittelemääni taistolaiskeskusteluun ja kuvaa sen eri positioita. Kolmanneksi nimi kytkeytyy myös diskurssilla operoivan tutkijan positioon: piilevien valtasuhteiden ja luonnollistuneiden diskurssien paljastaminen vaatii tutkijalta jatkuvaa luonnollistuneen ”terveen järjen” kyseenalaistamista.

Tutkielmassani esitän, että nykyisessä taistolaiskeskustelussa elää tällä hetkellä useita yhtäaikaisia käsityksiä taistolaisuuden merkityksestä, sen synnystä ja seurauksista. Nämä erilaiset taistolaisuustulkinnat elävät jännitteisessä kilpailutilanteessa, jossa tavoitteena olisi muodostaa lopullinen, ”totuudellinen” kuva taistolaisuudesta. Tästä johtuen tietyt puhetavat ovat jo vakiintuneet taistolaisuudesta puhuttaessa sallituimmaksi kuin toiset, eli ovat saavuttaneet valtadiskurssin aseman.

Lähestyn kysymystä diskurssin, representaation, ideologian ja hegemonian käsitteen kautta. Primääriteoksinani ovat Anja Snellmanin "Paratiisin kartta" (1999/2001), Laura Honkasalon "Sinun lapsesi eivät ole sinun" (2001/2003) ja Pirkko Saision "Punainen erokirja" (2003). Tutkimuksessani hahmottelen kolme erilaista taistolaisdiskurssia (taistolaisuus uskonnollisena hurmosliikkeenä, taistolaisuus väärinymmärrettynä yhteiskunnallisena liikkeenä ja taistolaisuus henkilökohtaisena pettymyksenä) ja niiden välisiä valtasuhteita. Nämä diskurssit sisältävät oman retoriikkansa, jolla diskurssi operoi ja tekee itsensä näkyväksi, ja ne tuottavat kolme hyvin erilaista tulkintaa aiheesta jonka tunnemme nimellä "taistolaisuus".

Tutkielmani tuloksena hahmottelin keskeisten teosteni suhdetta valta- ja vastadiskursseihin. Tutkimuksessani argumentoin Anja Snellmanin "Paratiisin kartan" artikuloivan valtadiskurssin mukaista kuvaa. Tunnustukselle rakentuva taistolaiskuva vastaa valtadiskurssin pyyntöön tunnustamalla taistolaisuuden — vaikkei aivan selvää olekaan, mitä pitäisi tunnustaa.

Sen sijaan "Sinun lapsesi eivät ole sinun" asettuu selkeästi vallitsevaa valtadiskurssia vastaan palauttamalla taistolaisrepresentaation takaisin poliittiselle kehystykselle uskonnollisesta tai hurmoksellisesta kehystyksestä. Honkasalon romaani asettuu taistolaisuutta puolustavaan subjektipositioon: se antaa tilaa taistolaisuuden muistamiselle myös muuna kuin nostalgiana tai kyvyttömyytenä ymmärtää ”nykypäivän realismia”, ts. hyväksyä uusliberalismin hegemonia.

Punaisen erokirjan taistolaisrepresentaatio on muita kuvauksia kompleksisempi. Teos representoi taistolaisuutta, jota ei kuvata niin tunnustamisen kuin poliittisenkaan kehystyksen kautta, eikä se vastaa valtadiskurssin tunnustamista vaativaan kutsuun. Teos ei myöskään anna selkeästi yhteiskunnallisesti tai uskonnollisesti motivoitunutta syytä taistolaisuudelle. Punainen erokirja taistelee yhtenäistä, menneestä taaksepäin kulkevaa tulkintaa vastaan. Se kieltäytyy ottamasta sille tarjottua subjektipositiota koko liikkeen olemuksen selittäjänä.

Punainen erokirja onkin selvärajaisuutta vastustavalla taistolaisrepresentaatiolla hyvä osoitus siitä miten valtadiskurssin vahvasta voimasta huolimatta voi ennakkoluulottomalla ja kekseliäällä sanataiteella olla ainutlaatuinen mahdollisuus toistaa todellisuutta toisin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Anni Hyypiö, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.