JultikaUniversity of Oulu repository

Viime vuosina Suomessa on alettu etsimään uusia tapoja erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksen järjestämiseksi. Vuoden 2011 alusta tuli voimaan perusopetuslain muutos, joka korostaa lähipäiväkoti-periaatetta ja tuen tarpeisiin varhain puuttumista ja niiden tukemista. Lakimuutoksen myötä lapsen saama tukijärjestelmä muuttui kolmiportaiseksi. Tehostettu tuki on uusi tuen porras, joka on lisätty yleisen ja erityisen tuen väliin. Tässä tutkimuksessa tarkastelen lastentarhanopettajien ja kiertävien erityislastentarhanopettajien käsityksiä tehostetun tuen toteutumisesta tuetussa esiopetusryhmässä. Koska tutkin lastentarhanopettajien ja kiertävien erityislastentarhanopettajien käsityksiä, tutkimuksen lähestymistapa on fenomenografinen. Tutkimukseen osallistui kahdesta tuetusta esiopetusryhmästä yhteensä neljä lastentarhanopettajaa sekä kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Lastentarhanopettajat haastattelin parihaastatteluna ja kiertävät erityislastentarhanopettajat yksilöhaastatteluna. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen aineistoanalyysin avulla. Analyysin tuloksena muodostuivat tutkimuksen kannalta olennaiset käsitteet. Teoriaosuudessa määrittelen tuetun esiopetuksen käsitteen yhdistämällä varhaiserityiskasvatus- ja esiopetus käsitteet. Lisäksi käsittelen tuen kolmiportaista mallia sekä moniammatillista ja vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ajankohtaisen kirjallisuuden ja tutkimusten kautta. Tutkimukseen osallistuneet lastentarhanopettajat ja kiertävät erityislastentarhanopettajat määrittelevät tehostetun tuen lähtökohdaksi lapsen tuen tarpeiden määrittelyn. Lapsen tuen tarpeita havainnoidaan lapsiryhmässä. Havaintojen pohjalta tehdään pedagoginen arvio sekä oppimissuunnitelma, jossa on mukana lapsen vanhemmat sekä tuen tarpeiden mukaan muiden alojen asiantuntijoita. Pedagoginen arvio sisältää arvion lapsen osaamisesta ja kehittämisen alueista sekä tukimuodoista, joita hän tarvitsee. Kolmiportainen tukijärjestelmä nähtiin lasta tukevana ja lapsen oikeus tuen eri muotoihin toteutuu tukijärjestelmän avulla oikealla tavalla. Esiopetusryhmässä lapsen kehitystä ja oppimista tukevia elementtejä ovat pienryhmä ja työntekijöiden suhteellisen suuri lukumäärä, psyykkinen ja fyysinen oppimisympäristö, vanhempien kanssa toteutuva kasvatuskumppanuus sekä moniammatillinen yhteistyö. Kasvatuskumppanuus nähtiin olennaisena osana esiopetustoimintaa. Aktiivinen yhteydenpito ja vanhempien kasvatustyön tukeminen ovat periaatteita, joiden mukaan toimitaan Tuetussa esiopetusryhmässä tapahtuvan toiminnan haasteina nähtiin toiminnan lyhyt aika. Vuoden aikana tuli saada selville tuen tarpeet, jonka jälkeen suunniteltiin ja toteutettiin toiminta lapsen kehitystä ja oppimista tukevaksi. Tuloksissa ilmeni tarve pitkäjänteisempään työhön, jotta suunnitellut tukitoimet tukisivat vielä paremmin lasta. Moniammatillisen yhteistyön toimivuus koettiin myös haasteeksi. Tiedonkulku eri hallinnonalojen välillä ei toimi aina toivotulla tavalla. Lastentarhanopettajilta vaaditaan lapsen havainnointiin ja havainnoinnin pohjalta tehtäviin oppimissuunnitelman ja pedagogisen arvioon ammatillista osaamista. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, koska ne ovat syntyneet kuuden haastattelun perusteella, mutta niistä löytyy yhtymäkohtia olemassa olevaan teoriaan ja tutkimustietoon. Tulevaisuudessa yleistä, tehostettua ja erityistä tukea voitaisiin toteuttaa joustavassa esi- ja alkuopetuksen kokonaisuudessa. Tässä mallissa lapsella olisi mahdollisuus saavuttaa asetettuja tavoitteita omaan tahtiin kolmen vuoden aikana. Lapsi saisi tarvitsemansa tuen esimerkiksi lastentarhanopettajan, luokanopettajan ja erityislastentarhan/luokanopettajan muodostaman moniammatillisen tiimin muodossa.