JultikaUniversity of Oulu repository

Pro Gradu -tutkielmassa tutkitaan pankkitoimintaa sekä Suomessa 1990–luvun alussa tapahtunutta pankkikriisiä. Erityinen huomio kohdistuu Suomessa otettuihin valuuttavelkoihin ja sen aiheuttamiin kustannuksiin valuuttavelkoja ottaneille. Tutkielmassa huomataan, että Suomessa tapahtuneet markan devalvaatiot aiheuttivat huomattavia kustannuksia valuuttavelallisille 1990–luvun alussa. Tutkielmassa tarkastellaan pankin teoriaa ja tehtäviä. Pankkien pääasiallinen tehtävä on varojen allokoiminen ylijäämäisen ja alijäämäisen sektorin välillä. Tähän tehtävään sisältyy useita riskitekijöitä, joista tärkein yksittäinen hallittava kokonaisuus on luottoriski. Suomen 1990–luvun kriisiä ei voi selittää pelkästään yhdellä yksittäisellä tekijälle. Kyseessä on enemmänkin usean yhtäaikaisen muuttujan summa. Suomen 1990–luvun pankkikriisi sai alkunsa rahoitusmarkkinoiden portaittaisesta vapauttamisesta, joka mahdollisti pankeille monimuotoisemman liiketoiminnan harjoittamisen. Tämän mahdollisuuden mukanaan tuomia riskielementtejä ei kuitenkaan osattu huomioida riittävästi. Seurauksena Suomalaisten pankkien luottokannat kasvoivat erittäin voimakkaasti. Talouden suhdanteiden heikentyessä velalliset joutuivat maksuvaikeuksiin, jotka aiheuttivat pankeille luottotappioita myöhemmässä vaiheessa. Devalvaatiosta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten laskeminen perutuu kahden periodin malliin, jonka tarkoituksena on kuvata erityisesti Suomen tapahtumia vuosina 1991 sekä 1992. Mallin antamien tulosten perusteella markan devalvoituminen aiheutti 14–27 prosentin ylimääräisen kustannuksen valuuttavelallisille ajanjaksolla 1991–1992. Mallin antamia tuloksia pystyy käyttämään myös pidemmän aikavälin tarkasteluun, koska suurin osa devalvaation aiheuttamasta lisäkustannuksesta kohdentuu luoton pääomasta. Tutkielman lopussa tutkitaan valuuttavelkojen ja Suomalaisille pankeille aiheutuneiden luottotappioiden välistä yhteyttä. Tutkielmassa huomataan, että luottotappioiden syntyminen kriisitilanteessa on hyvin monisävyinen ja sisältää useita yhtäaikaisia muuttujia. Nämä muuttujat syntyvät velallisten päätöstilanteista, luottopäätöstilanteista, vakuutena olevien omaisuuserien kehityksestä sekä aikaperspektiivistä.