Yhteisöverokannan muutoksen vaikutus suomalaisten pörssiyritysten tuloksenjärjestelyyn
Arvola, Antti (2014-08-29)
Arvola, Antti
A. Arvola
29.08.2014
© 2014 Antti Arvola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201409051844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201409051844
Tiivistelmä
Suomessa toimivien julkisten osakeyhtiöiden toimintaa ohjaavat ja rajoittavat useat lait. Yritysten näkökulmasta lakien noudattamiseen ja soveltamiseen liittyy kuitenkin harkinnanvaraisuus, joka antaa yritysjohdolle mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen toiminnasta raportoimiseen ulkoisille sidosryhmille. Tuloksenjärjestelyn keinoin yritykset voivat vaikuttaa tilikauden tulokseensa.
Tässä tutkielmassa tutkitaan Suomessa vuosien 2011 ja 2012 välissä tapahtuneen yhteisöverokannan alentumisen vaikutusta suomalaisten pörssiyritysten tuloksenjärjestelyyn. Yhteisöveroprosenttia alennettiin vuoden 2012 alusta alkaen 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Vaikuttamalla tilikauden tulokseensa tuloksenjärjestelyn keinoin yritykset voivat alentaa verotaakkaansa. Tutkielman oletus on, että yritykset pyrkivät vaikuttamaan tulokseensa negatiivisesti veron alentumista edeltävänä tilikautena, jolloin veron alennuttua normaalia positiivisemman tuloksen raportoiminen on mahdollista. Aiemmissa tutkimuksissa yhteisöveron muutoksella on havaittu olevan vaikutusta yritysten tuloksenjärjestelyyn.
Tutkimusaineistona hyödynnetään Thomson Reutersin Worldscope-tietokannan dataa vuosilta 2011 ja 2012. Tutkimusaineisto koostuu Suomen ja Tanskan pörssiyritysten tilinpäätösten luvuista. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan Barthin ja Israelin (2013) tutkimuksen mukaista Difference-in-difference -mallia, jonka pohjalta muodostetaan regressioyhtälö. Regressioanalyysissa tutkitaan tilikauden, yrityksen kotimaan ja näiden yhteisvaikutuksen merkitystä yrityksen liiketuloksen muodostumisen näkökulmasta. Suomen pörssiyritysten liiketuloksia verrataan Tanskan pörssiyritysten liiketuloksiin, koska Tanskan osakemarkkina ja bruttokansantuote ovat samaa kokoluokkaa Suomen kanssa ja Tanskassa yhteisöveroprosentti säilyi ennallaan vuosina 2011 ja 2012.
Tutkimustulosten perusteella ei löydetty tilastollisesti merkitseviä todisteita siitä, että yhteisöveron alentumisella olisi vaikutusta Suomen pörssiyritysten tuloksenjärjestelyyn. Lisäksi tulosten mukaan Suomen pörssiyritysten liiketulokset näyttäisivät pienentyneen siirryttäessä vuodesta 2011 vuoteen 2012. Näin ollen tutkimustulokset eivät olleet oletusten mukaisia. Todennäköisesti heikkoihin tutkimustuloksiin on vaikuttanut samaan aikaan tapahtunut pääomatuloverotuksen kiristyminen ja talouden taantuma. Lisäksi tutkimustuloksia heikensi oletettavasti se, että tutkimuksessa käytettiin yritysten IFRS-tilinpäätöksen mukaisia lukuja, vaikka varsinainen verotus perustuu Suomen tilinpäätösstandardien mukaan laadittuihin tilinpäätöksiin. Vaikka tilastollisesti merkitsevät tulokset jäivät laihoiksi, on verolähtöisen tuloksenjärjestelyn tutkiminen silti tärkeää, esimerkiksi verotuksesta säätävien tahojen näkökulmasta. Lisäksi tutkimus luo pohjaa jatkotutkimuksille. Tulevaisuudessa Suomen pörssiyritysten tuloksenjärjestelyä olisi mielenkiintoista tutkia pidemmällä aikavälillä ja lisätä regressioanalyysiin muita tuloksenjärjestelyyn oletettavasti vaikuttavia tekijöitä. Tällöin tilastollisesti merkitsevien tulosten löytäminen voisi olla ilmeisempää.
Tässä tutkielmassa tutkitaan Suomessa vuosien 2011 ja 2012 välissä tapahtuneen yhteisöverokannan alentumisen vaikutusta suomalaisten pörssiyritysten tuloksenjärjestelyyn. Yhteisöveroprosenttia alennettiin vuoden 2012 alusta alkaen 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Vaikuttamalla tilikauden tulokseensa tuloksenjärjestelyn keinoin yritykset voivat alentaa verotaakkaansa. Tutkielman oletus on, että yritykset pyrkivät vaikuttamaan tulokseensa negatiivisesti veron alentumista edeltävänä tilikautena, jolloin veron alennuttua normaalia positiivisemman tuloksen raportoiminen on mahdollista. Aiemmissa tutkimuksissa yhteisöveron muutoksella on havaittu olevan vaikutusta yritysten tuloksenjärjestelyyn.
Tutkimusaineistona hyödynnetään Thomson Reutersin Worldscope-tietokannan dataa vuosilta 2011 ja 2012. Tutkimusaineisto koostuu Suomen ja Tanskan pörssiyritysten tilinpäätösten luvuista. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan Barthin ja Israelin (2013) tutkimuksen mukaista Difference-in-difference -mallia, jonka pohjalta muodostetaan regressioyhtälö. Regressioanalyysissa tutkitaan tilikauden, yrityksen kotimaan ja näiden yhteisvaikutuksen merkitystä yrityksen liiketuloksen muodostumisen näkökulmasta. Suomen pörssiyritysten liiketuloksia verrataan Tanskan pörssiyritysten liiketuloksiin, koska Tanskan osakemarkkina ja bruttokansantuote ovat samaa kokoluokkaa Suomen kanssa ja Tanskassa yhteisöveroprosentti säilyi ennallaan vuosina 2011 ja 2012.
Tutkimustulosten perusteella ei löydetty tilastollisesti merkitseviä todisteita siitä, että yhteisöveron alentumisella olisi vaikutusta Suomen pörssiyritysten tuloksenjärjestelyyn. Lisäksi tulosten mukaan Suomen pörssiyritysten liiketulokset näyttäisivät pienentyneen siirryttäessä vuodesta 2011 vuoteen 2012. Näin ollen tutkimustulokset eivät olleet oletusten mukaisia. Todennäköisesti heikkoihin tutkimustuloksiin on vaikuttanut samaan aikaan tapahtunut pääomatuloverotuksen kiristyminen ja talouden taantuma. Lisäksi tutkimustuloksia heikensi oletettavasti se, että tutkimuksessa käytettiin yritysten IFRS-tilinpäätöksen mukaisia lukuja, vaikka varsinainen verotus perustuu Suomen tilinpäätösstandardien mukaan laadittuihin tilinpäätöksiin. Vaikka tilastollisesti merkitsevät tulokset jäivät laihoiksi, on verolähtöisen tuloksenjärjestelyn tutkiminen silti tärkeää, esimerkiksi verotuksesta säätävien tahojen näkökulmasta. Lisäksi tutkimus luo pohjaa jatkotutkimuksille. Tulevaisuudessa Suomen pörssiyritysten tuloksenjärjestelyä olisi mielenkiintoista tutkia pidemmällä aikavälillä ja lisätä regressioanalyysiin muita tuloksenjärjestelyyn oletettavasti vaikuttavia tekijöitä. Tällöin tilastollisesti merkitsevien tulosten löytäminen voisi olla ilmeisempää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31652]