University of Oulu

Viisivuotiaiden lasten epäsanantoistotaidot ja niiden yhteys ymmärtävän sanaston tasoon

Saved in:
Author: Oinonen, Laura1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201409111857
Language: Finnish
Published: Oulu : L. Oinonen, 2014
Publish Date: 2014-09-11
Physical Description: 57 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kunnari, Sari
Reviewer: Kunnari, Sari
Tolonen, Anna-Kaisa
Description:

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia suomalaisten 5-vuotiaiden kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden lasten epäsanantoistotaitoja. Epäsanantoistotesteillä voidaan mitata useita kognitiivisia taitoja esimerkiksi työmuistin kapasiteettia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuinka lapset suoriutuvat suomalaisesta ja monikielisestä epäsanantoistotestistä ja millaisia fonologisia prosesseja tutkittavien lasten epäsanantoistossa esiintyy. Lisäksi tutkittiin lasten epäsanantoistotaitojen ja ymmärtävän sanaston tason välistä yhteyttä.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 23 kielellisesti tyypillisesti kehittynyttä 5-vuotiasta suomalaista lasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin suomalaista ja monikielistä epäsanantoistotestiä. Suomalaisen epäsanantoistotestin epäsanat oli muodostettu suomen kielen fonotaksin mukaisesti. Monikielinen epäsanantoistotesti koostui sekä suomen kielelle tyypillisesti painotetusta että tasaisella painotuksella tuotetuista testiversiosta. Epäsanantoistotestien lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin tutkittavien lasten ymmärtävän sanaston tason mittaamiseen reseptiivistä kuvasanavarastotestiä.

Tulokset osoittivat, että tutkittavat suoriutuivat parhaiten suomalaisesta epäsanantoistotestistä. Suomalaisessa epäsanantoistotestissä lapset tekivät vähiten virheitä kaikilla pisteytyksen osa-alueilla. Sekä suomalaisessa että monikielisessä epäsanantoistotestissä tutkittavat suoriutuivat parhaiten konsonanttipisteytyksestä. Suomalaisessa ja monikielisessä epäsanantoistotestissä fonologisista prosesseista eniten esiintyi substituutiota. Testin epäsanoja toistettaessa fonologisista prosesseista esiintyi myös additiota, assimilaatiota, metateesia, omissiota ja yhdistelmäprosesseja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaisen epäsanantoistotestin kohdalla epäsanantoistolla ja ymmärtävän sanaston tasolla oli positiivinen, kohtalaisen voimakas tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Sen sijaan monikielisen epäsanantoistotestin ja ymmärtävän sanaston tason välillä vastaava yhteyttä ei löydetty.

Kliinisen työn kannalta tämä tutkimus antaa tärkeää tietoa suomalaisten lasten epäsanantoistotaidoista. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta suuremmalla ja eri-ikäisistä tutkittavista koostuvalla tutkimusjoukolla. Lisäksi eri häiriöryhmiä tutkimalla voidaan tutkimuksista saatavaa tietoa hyödyntää sekä normaalisti kehittyvien lapsien seurantaan että erilaisten kielellisten vaikeuksien seulontaan ja diagnosointiin ja näin ollen epäsanantoistotestiä hyödyntämällä voidaan yhä paremmin puuttua lasten mahdollisiin kielellisiin vaikeuksiin ja niihin johtaviin tekijöihin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Laura Oinonen, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.