University of Oulu

The capabilities approach : a hermeneutical inquiry if its potential in basic education

Saved in:
Author: Pyy, Iida1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201409121864
Language: English
Published: Oulu : I. Pyy, 2014
Publish Date: 2014-09-15
Physical Description: 81 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Järvelä, Maria-Liisa
Reviewer: Järvelä, Maria-Liisa
Peltonen, Jouni
Räsänen, Rauni
Description:
This Master’s thesis concerns the enhancement of human capabilities and well-being in the context of basic education, raising two main questions: What are the strengths and weaknesses of the Capabilities Approach as a theory of well-being? and What is basic education’s institutional potential and significance in the operationalization of the approach? This hermeneutical inquiry demonstrates an interpretative reading of Martha Nussbaum’s Capabilities Approach. Its comparisons to other theories of well-being and the assessment of its potential for basic education are conducted by close hermeneutical reading and interpretation of research literature, where Nussbaum’s writings are perceived as the primary data of the thesis. The approach is viewed as a counter-theoretical paradigm addressing the capabilities of individuals, yet calling for equal opportunities and shared institutional responsibility. In this thesis the human capabilities are conceptualized as various doings and beings. They are freedoms to achieve alternative ‘functionings’, stemming from a combination of personal abilities and social, political and economic environment. The philosophical influences of the approach are introduced in the theoretical articulations of this thesis. Most importantly, the Aristotelian idea of ‘eudaimonia’ and Rawls’s Theory of Justice are illuminated. The approach is also mirrored in its relation to global human rights movement and equity, proposed as underlying values of the Capabilities Approach. It is suggested that the approach’s potential significance for the institute of basic education is remarkable and open for further study. The educational operationalization of the approach is discussed mostly with the help of Pedagogy of Care, and Human Rights education. It is proposed that the Capabilities Approach should be viewed on multiple levels of basic education; in school policies, on a classroom level and on curricular level. On a more structural, socio developmental level, basic education is seen as a powerful institution with opportunities towards social change and enhancement of human well-being.
see all

Tämä tutkimus käsittelee inhimillisen kyvykkyyden ja hyvinvoinnin edistämistä perusopetuksen kontekstissa. Ongelmaa lähestytään kahden pääkysymyksen kautta; ensinnäkin, mitkä ovat kyvykkyysteorian vahvuudet ja heikkoudet hyvinvointiteoriana? Toisekseen, mikä on perusopetuksen institutionaalinen potentiaali ja merkitys teorian käytännöllistämisessä? Tutkimuksessa tulkitaan Martha Nussbaumin kyvykkyysteoriaa hermeneuttisen metodologian näkökulmasta. Teorian vertautuvuutta suhteessa muihin hyvinvointiteorioihin ja sen potentiaalia perusopetuksessa arvioidaan ensisijaisen aineiston – Nussbaumin tutkimuksen – hermeneuttisen lukemisen ja tulkinnan keinoin. Kyvykkyysteoria nähdään vaihtoehtoparadigmana, joka korostaa yksilön kyvykkyyttä vaatien samalla tasavertaisia mahdollisuuksia ja instituutioiden vastuuta. Tässä tutkimuksessa kyvykkyydet määritellään erilaisina tekemisinä ja olemisina. Ne ovat vapauksia saavuttaa vaihtoehtoisia ’toimimisia’, jotka riippuvat toisaalta henkilökohtaisista kyvyistä, toisaalta sosiaalisesta, poliittisesta ja taloudellisesta ympäristöstä. Tutkimuksessa esitellään teorian filosofiset vaikutteet, joista tärkeimmiksi nostetaan aristotelelainen eudemonian idea sekä Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria. Teoriaa peilataan myös suhteessa globaalin ihmisoikeusliikkeeseen ja yhdenvertaisuusajatteluun, joita ehdotetaan teorian arvolähtökohdiksi. Tutkimuksessa esitetään, että kyvykkyysteorian potentiaalinen merkitys perusopetukselle instituutiona on merkittävä, ja aihe on hedelmällinen jatkotutkimuksen kannalta. Teorian käytännöllistämistä kasvatuksessa tutkitaan lähinnä välittämisen pedagogiikkaa ja ihmisoikeuskasvatusta apuna käyttäen. Tutkimuksen lopputulemana ehdotetaan, että kyvykkyysteorian pitäisi näkyä perusopetuksen useilla tasoilla; koulujen käytänteissä, luokkatasolla sekä opetussuunnitelman tasolla. Rakenteellisemmalla sosiaalisen kehityksen tasolla perusopetus nähdään hyvinvointiin ja sosiaaliseen muutokseen voimakkaasti vaikuttavana instituutiona.
see all

Subjects:
Copyright information: © Iida Pyy, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.