JultikaUniversity of Oulu repository

Tämä tutkimus käsittelee mediakasvatusta, jonka tarkoituksena on tutustuttaa yksilö erilaisiin medioihin sekä medioissa käytettäviin teknisiin välineisiin. Mediakasvatuksen lopullisena tavoitteena on yksilön medialukutaidon harjaannuttaminen ja tätä kautta yksilön voimaannuttaminen eli henkilökohtaisten valmiuksien parantaminen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mediakasvatuksen määrää ja laatua perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa 2004 sekä sen avulla kirjoitetuissa oppikirjoissa. Tutkimuksessa ei ole tarkoitus luoda yleistyksiä saaduista tuloksista. Tarkoituksena on ennemminkin luoda alustava katsaus valittujen oppikirjojen ja opetussuunnitelman väliseen yhteyteen. Tutkimus on laadullinen ja aineistoa lähestytään diskurssianalyysin kautta. Käsiteltäväksi aineistoksi on valittu sekä opetussuunnitelma että oppimateriaalit, joiden välillä tehdään vertailevaa tutkimusta. Aineiston käsittely on jaettu kahteen lukuun, jossa ensimmäisessä tarkastellaan opetussuunnitelmaa, toisessa oppimateriaaleja. Opetussuunnitelmasta analysoidaan äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaine, jonka lisäksi käsitellään viestintä ja mediataito -aihekokonaisuus. Oppimateriaaleista tutkimukseen on valittu äidinkielen ja kirjallisuuden -kirjasarjat kahdelta eri oppikirjakustantajalta. Sanoma Prolta mukaan otettiin Kulkuri ja Otavalta Vipunen. Oppimateriaaleista käsitellään opettajan oppaat sekä oppikirjat vuosiluokilta 3–6. Tutkimuksessa kävi ilmi, että perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet 2004 heijastaa mediakasvatuksen osalta erityisesti teknologista ja välineenhallinnan diskurssia vuosiluokilla 1–2 ja 3–5. Mediakasvatuksen kriittisen puolen opettaminen keskitetään vuosiluokille 6–9, jossa kriittisen mediakasvatuksen diskurssi heijastuu vahvasti. Tutkimustuloksissa korostui kriittisen puolen vähäinen osuus alemmilla vuosiluokilla sekä kriittisen mediakasvatuksen määrän suuret vaihtelut vuosiluokkien välillä. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että median kuvallisen analysoinnin määrä on opetussuunnitelmissa vähäinen kaikilla vuosiluokilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaine keskittyi abstraktissa mielessä käsitettyjen tekstien analysointiin ja arviointiin, jättäen kuvien käsittelyn kuvataiteelle. Lisäksi median sisältöjen eettisten arvojen analysointia ei mainita äidinkielessä ja kirjallisuudessa, vaikka se mainitaan viestintä ja mediataito -aihekokonaisuudessa. Tutkimukseen valitut oppimateriaalit käsittelivät mediakasvatusta monipuolisesti. Molemmissa oppikirjasarjoissa mediakasvatus esiintyi ainakin osittain jokaisella vuosiluokalla ja erityisesti medialukutaitoa harjoitettiin opetussuunnitelmasta poiketen myös alemmilla vuosiluokilla. Lisäksi kuvia käsiteltiin ja analysoitiin runsaasti. Medioista sanomalehdet ja teatteri olivat molemmissa kirjasarjoissa hyvin edustettuina, mutta elokuvien osuus oli kirjasarjoissa merkittävän pieni. Oppikirjasarjat erosivat kokonaisuutena toisistaan vähän, vaikka Kulkuri sisällyttikin mediakasvatuksen laaja-alaisemmin mukaan kuin Vipunen. Tutkimukseen valittu opetussuunnitelma sekä oppimateriaalit vastasivat suurimmalta osin toisiaan. Oppimateriaalit toteuttivat opetussuunnitelmaa mediakasvatuksen osalta hyvin, joiltain osin jopa opetussuunnitelmaa laajemmin.