JultikaUniversity of Oulu repository

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kuntien rannikkoalueen varhaismetallikautisia kivilajilöytöjä, jotka jakaantuvat kivilajiesineisiin ja muihin löytöihin. Työssä olen keskittynyt erilaisiin liuskeisiin ja hiekkakiviin. Tutkimusaineiston ulkopuolelle on jätetty kaikki silikaattikivet, joita ovat pii, sertti, jasperoidi, kvartsi ja kvartsiitti. Työssä ei tarkastella kiveä rakennusmateriaalina, vaan esineiden valmistusmateriaalina. Valitsin tutkimusalueeksi Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rannikkoalueen, koska alueen varhaismetallikautista esineistöä ei ole tutkittu yhtä paljon kuin niin kutsutun rannikon pronssikautista kulttuuripiiriä. Rannikon kulttuuripiirin levintä on Etelä- ja Länsi-Suomen rannikko. Alue on suurin piirtein sama kuin Kiukaisten kulttuurin alue. Tutkimuksen lähtökohtana oli pyrkimys kartoittaa mitä kiviä on käytetty, mitä niistä on valmistettu ja millä metodeilla. Lisäksi halusin selvittää, onko varhaismetallikauden mukana tullut pronssi vaikuttanut kiviesineiden valmistukseen, eli onko uuden materiaalin omaksuminen syrjäyttänyt kivilajiesineet pois käytöstä? Käytön ja valmistuksen ohella tarkastelen mahdollisia kulttuurikontakteja, joita esineistä voidaan havainnoida. Pyrin myös selvittämään, mitkä tutkimusaineistoni esineet ovat joko kivikautisia esinetyyppejä, esinetyyppejä, joiden käyttö jatkuu varhaismetallikaudelle, tai kokonaan uusia esinetyyppejä. Mukaan mahtui myös muutama yllätys sellaisten esineiden muodossa, joiden esinetyypit ovat tunnettuja, mutta joiden valmistukseen oli käytetty vaihtoehtoisia raaka-aineita. Jaottelin esineet typologisesti omiin ryhmiinsä, ja käsittelin jokaisen ryhmän omana alalukunaan. Kuvailin esineet, pohdin niiden käyttötarkoitusta typologian kannalta. Lisäksi tutkin esineiden käyttöjälkiä. Käyttöjälkien avulla pystyin saamana vahvistusta teorioilleni esineiden käytöstä. Omana alalukuna käsittelin muut löydöt, jotka pitivät sisällään kivilaji-iskokset, tunnistamattomat esineiden katkelmat ja esineet, jotka eivät olleet työkaluja. Lisäksi käsittelin omana lukunaan Oulun Hangaskankaalta löytyneen polttohautauksen hautalöytöjä, jotka tulkitsin statussymboleiksi niiden poikkeavan ulkonäkönsä vuoksi. Kivilajiesineiden tutkimus vahvisti yleisen olettamuksen siitä, että pronssin tulo alueelle on aiheuttanut kivilajiesineissä laadun huononemista. Kivilajit, joita käytettiin, ovat pääasiassa Suomen alueelta hankittuja, eivätkä indikoi raaka-aineen kaukokauppaa. Työkirveet ja taltat muistuttavat kivikautisia lähtökohtiaan. Hioimissa näkyy enemmän pieniä hioimia, jotka kertovat esinehuollosta, eivät esinevalmistuksesta. Vaikka kupari- ja pronssilöydöt ovat harvinaisia, näkyy esineistössä niiden vaikutus.