University of Oulu

Education for global responsibility : in between development policy and global education

Saved in:
Author: Estola, Timo1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201409201875
Language: English
Published: Oulu : T. Estola, 2014
Publish Date: 2014-09-22
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Roberts, Gordon
Reviewer: Roberts, Gordon
Räsänen, Rauni
Description:
The Finnish Ministry for Foreign Affairs (MFA) has funded non-governmental organizations’ projects for development communication and development education for over 30 years. The research topic of this thesis is founded on the idiosyncrasies of promoting and funding global education through the MFA. The Ministry for Foreign Affairs supports global education projects as a part of its development policy, with funds from development appropriations. The argument is, that for citizens to contribute to and monitor the discussion on development and development cooperation, skills and opportunities to learn about development cooperation are required. This rationale is aligned with international policies, for example, on the global partnership goal of United Nations’ Millennium Development Goals. The theoretical investigation of this thesis is founded on development policy and global education policy. The aim of this thesis is to investigate the possible issues of promoting and funding global education projects as a part of development policy. Finnish global education projects funded by the MFA are under pressure of both development policy and global education policy. This thesis investigates the two policies and constructs a framework in which to analyse the development communication and global education instrument. The non-governmental organizations applying for funding need to articulate the aims of their global education project in alignment with Finnish development policy. The intention of the thesis is to find how global education and development policy are compatible, and what kind of issues this might involve. By researching project applications through a relevant framework, these questions can be made explicit. To answer these questions, this thesis consists of a qualitative, abductive content analysis of 17 global education projects from 15 different Finnish non-governmental organizations. Content analysis of this thesis is based on an interpretative, abductive process between the data and theory, from which new meaning can be extrapolated. The applications were approved for two-year funding by the Ministry for Foreign Affairs, for the years 2012–2013 and 2013–2014. In relation to document research, this thesis utilizes Prior’s (2008) framework on understanding documents both as a resource and as a topic. In this research, the applications are positioned within the theoretical framework of global education and development policy, which is established in the beginning of the thesis in a scholarly manner. A qualitative content analysis is then conducted, with approaching the documents through relevant categories for analysis. Converging themes, and justification for funding global education within the MFA, are present in the conceptualization of education for global responsibility. The idea of an imperative for global justice conjoins development policy together with global education, as presented in the project applications. Similarly, the idea of a shared partnership in development provides linkages to global education. However, the practice of development communication is more close to development policy. It is debatable whether development policy of the MFA is more suitable for projects of development awareness and campaigning. In this sense, promoting global education as a part of development policy fosters a certain kind of global education, which might lack a critical perspective. The findings of this thesis indicate that the Ministry for Foreign Affairs is a justifiable administrator of the development communication and education instrument. However, coining global education with development policy can influence approaches to global education. The funding instrument is based on MFA’s development policy which focuses but also limits approaches to global education. Global education has been topical for the past decade in Finnish educational policy. It has also increased its foothold according to the 2016 national core curriculum draft and UNESCO suggestions for post-2015 education agenda on development. This thesis adds to the debate whether global education projects should be administrated through the Ministry for Foreign Affairs and what kind of issues this involves.
see all

Suomen ulkoasiainministeriö (UM) on rahoittanut kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatusprojekteja jo yli 30 vuoden ajan. Tämän tutkielman aihe perustuu viestintä- ja globaalikasvatuksen tukemiseen ulkoministeriöstä käsin ja siihen liittyviin erikoispiirteisiin. Suomen ulkoasiainministeriö tukee globaalikasvatusprojekteja kehitysyhteistyövaroin osana UM:n kehityspolitiikkaa. Perusteluna tälle pidetään sitä, että kansalaisten tulee tietää kehitysyhteistyöstä voidakseen osallistua kehityspoliittiseen keskusteluun. Tämä vaatii taitoja ja mahdollisuuksia oppia kehitysyhteistyöstä, jotta kansalaiset voivat seurata ja valvoa kehitysyhteistyökeskustelua. Kyseinen päättely on myös linjassa kansainvälisesti hyväksyttyjen Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteiden kanssa. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella mahdollisia kysymyksiä joita liittyy globaalikasvatusprojektien tukemiseen kehityspolitiikan osana. Suomalaiset globaalikasvatusprojektit joutuvat vastaamaan sekä kehityspolitiikan että globaalikasvatuksen haasteisiin. Tämä tutkielma hyödyntää kehityspolitiikan ja globaalikasvatuksen politiikkalinjauksia sekä käsitteitä, joista rakennetaan viitekehys viestintä- ja globaalikasvatustuen tarkasteluun. Kansalaisjärjestöt jotka hakevat rahoitusta globaalikasvatusprojekteihinsa, joutuvat seuraamaan Suomen kehityspolitiikan linjauksia. Tämä tutkielma ottaa selvää siitä miten globaalikasvatus ja kehityspolitiikka voivat olla yhteensopivia ja millaisia kysymyksiä niiden kohtaamiseen liittyy. Tutkimalla projektihakemuksia merkityksellisessä viitekehyksessä nämä kysymyksen voidaan tuoda näkyville. Vastatakseen näihin kysymyksiin, tämä Pro gradu -tutkielma sisältää kvalitatiivisen, abduktiivisen sisällönanalyysiin 17:stä globaalikasvatusprojektista 15:ltä eri kansalaisjärjestöltä. Tämän tutkielman sisällönanalyysi perustuu tulkinnalliseen, abduktiiviseen prosessiin tutkimusaineiston ja teorian välillä. Sisältöanalyysin avulla nostetaan esille uusia näkökulmia ja merkityksiä. Kaikki tutkielmassa käytetyt hankehakemukset hyväksyttiin kaksivuotiseen rahoitukseen vuosille 2012–2013 ja 2013–2014. Dokumenttien tutkimukseen (document research) liittyen tämä tutkielma hyödyntää Priorin (2008) viitekehystä, jossa dokumentit ymmärretään yhtäältä aineistoksi (resource) sekä toisaalta itse aiheeksi (topic). Tutkielmassa hankehakemukset on sijoitettu globaalikasvatuksesta ja kehityspolitiikasta muotoutuvaan teoreettiseen viitekehykseen. Tämä viitekehys on esitelty tutkielman alkupäässä. Aineisto on analysoitu kvalitatiivisella sisällönanalyysillä luokittelukategorioita apuna käyttäen. ”Kasvatus globaaliin vastuuseen” on yksi merkittävä käsitteellistäminen, jossa yhteisiä teemoja ja oikeutuksia globaalikasvatuksen tukemiseen UM:n kehitysyhteistyövaroista esiintyy. Globaalin oikeudenmukaisuuden imperatiivi liittää kehityspolitiikan yhteen globaalikasvatuksen kanssa, tavalla joka esiintyy myös globaalikasvatusprojektien hankehakemuksissa. Samoin idea jaetusta kumppanuudesta kehitysyhteistyössä luo yhteyksiä globaalikasvatukseen. Toisin kuin globaalikasvatuksen kohdalla, kehitysviestintä on osa-alue joka liittyy lähemmin suoraan kehityspolitiikkaan. On aiheellista kysyä josko UM:n kehityspolitiikka soveltuu paremmin kehitystietouteen ja kampanjointiin liittyvien projektien tukemiseen, kuin globaalikasvatuksen tukemiseen. Globaalikasvatuksen tukeminen kehityspolitiikan osana mahdollistaa tietynlaisen globaalikasvatuksen tukemisen, josta saattaa puuttua kriittinen näkökulma. Tutkielman tulokset osoittavat että ulkoasiainministeriö on aiheellinen taho hallinnoimaa viestintä- ja globaalikasvatustukea. Kuitenkin, globaalikasvatuksen ja kehityspolitiikan liittäminen saattaa vaikuttaa tuettavien globaalikasvatusprojektien lähestymistapoihin. Tuki-instrumentti perustuu UM:n kehityspolitiikkaan, joka ohjaa sekä myös rajoittaa lähestymistä globaalikasvatukseen. Globaalikasvatus on ollut ajankohtainen aihe viime vuosikymmenellä suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Globaalikasvatus on myös tullut näkyvästi esille uudessa 2016 opetussuunnitelman luonnoksessa ja UNESCO:n suosituksissa post-2015 agendalle. Tämä tutkielma osallistuu keskusteluun siitä, pitäisikö globaalikasvatusprojektien hallinnointi olla osana UM:n toimintaa ja siihen millaisia kysymyksiä tähän liittyy.
see all

Subjects:
Copyright information: © Timo Estola, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.