JultikaUniversity of Oulu repository

Koulujen yhtenä haasteena 2000-luvulla on antaa oppilaille valmiuksia toimia tietointensiivisessä yhteiskunnassa ja työelämässä. Informaatiolukutaito ja tiedonhankintataidot liittyvät oppimiseen, jossa korostuvat tutkiminen, oppilaiden oma kysymyksenasettelu, itsenäinen tiedonhankinta ja uuden tiedon rakentaminen olemassa olevan tietämyksen perustalle. Kirjaston perinteinen tehtävä on tiedonlähteiden tuominen kansalaisten ulottuville ja elinikäisen oppimisen tukeminen. Kirjastoilla ja kirjastoammattilaisten osaamisella voisi olla nykyistä vahvempi rooli kouluissa tutkivan oppimisen projekteissa, joissa tarvitaan tiedonlähteiden tuntemusta ja tiedonhankinnan osaamista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opettajien ja kirjastoammattilaisten yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita tutkivan, ongelmalähtöisen oppimisen prosessissa peruskoulussa. Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat tutkivan oppimisen (Hakkarainen ym., 1999) ja ongelmalähtöisen oppimisen (Poikela & Poikela, 2005) periaatteet sekä Kuhlthaun (2004) ja Eisenbergin ja Berkowitzin (1995) tiedonhankinnan prosessimallit. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kansallisen Lukuinto-ohjelman (2012–2015) yhteydessä. Tutkimuksen kohteena oli yksi pilotointiin osallistunut koulu-kirjasto-pilottipari. Aineisto koostui kolmesta neljän opettajan ja kahden kirjastoammattilaisen puolistrukturoiduista ryhmähaastatteluista sekä kahdeksannen luokan oppilaille (N=40) tehdystä avoimia kysymyksiä sisältäneestä kyselystä. Aineisto käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmiin ja kategorisoitiin teoriajohtoisesti NVivo -ohjelmalla kahden tutkijan toimesta. Tutkimuksessa selvisi, että opettajat ja kirjastoammattilaiset kokivat yhteistyön palkitsevana erityisesti yhteisissä opetustilanteissa, joissa heidän osaaminensa tuki toisiaan. Motivaatio yhteistyöhön ja molemminpuolinen toisen ammattikunnan asiantuntijuuden arvostaminen tukivat yhteistyötä. Haasteeksi yhteistyölle muodostui ennen kaikkea yhteisen suunnitteluajan puute. Myös oppilaiden erilaiset valmiudet tutkivaan oppimiseen ja tiedonhankintaan olisivat vaatineet opettajalta ja kirjastoammattilaiselta enemmän aikaa tukea ja ohjata oppimisprosessia. Erilaiset käsitykset kirjastoammattilaisen roolista opetuksessa sekä kirjaston niukat henkilöresurssit nousivat myös esille yhteistyön haasteina. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista yhteistyön tukemisessa saatiin kokemusta wikiympäristön käytön kautta. Etenkin kirjastoammattilaiset näkivät wikin mahdollisuutena helpottaa ajan ja resurssien puutteesta johtuvia yhteistyön esteitä. Tutkimuksessa luotiin myös opettajan ja kirjastoammattilaisen yhteistyömalli ongelmalähtöisen oppimisen kontekstiin. Mallissa yhdistettiin oppimisen tutkimuksen ja tiedonhankintatutkimuksen teoriatietoa sekä tässä tutkimuksessa empiirisesti saatua tietoa. Tutkimuksen tuloksia ja luotua mallia voidaan hyödyntää kehitettäessä koulun ja kirjaston yhteistyötä. Tutkimuksessa tuli esiin tarkempaa tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteista yhteistyössä esiintyy. Tulokset auttavat ymmärtämään paremmin niitä piirteitä ja kriittisiä kohtia, joihin yhteistyön kehittämisessä on hyvä kiinnittää huomiota. Se myös lisää ymmärrystä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia koulun ja kirjaston yhteistyön tukemisessa. Tämä pro gradu -työ koostuu tieteellisestä artikkelista (liitteenä) sekä johdanto-osasta.