JultikaUniversity of Oulu repository

Tilintarkastus alana on kokenut suuria mullistuksia Yhdysvalloissa ja Euroopassa 2000-luvun alussa ja sen jälkeen tapahtuneiden kirjanpitoskandaalien jälkimainingeissa. Näissä kirjanpitoskandaaleissa yritysten sisäiset valvontajärjestelmät pettivät ja näin estivät oikeellisen ja korkealaatuisen tilinpäätösraportoinnin. Skandaalien jälkeen on ympäri maailmaa pyritty tiukentamaan lainsäädäntöä ja näin palauttamaan sijoittajien luottamus yritysten julkistamaan taloudelliseen informaatioon. Yksi seuraus tästä pyrkimyksestä on Suomessa vuonna 2007 voimaan tullut uusi tilintarkastuslaki. Uusi tilintarkastuslaki on lisännyt tilintarkastajien tarkastus- ja raportointityötä ja näin ollen myös kustannuksia, mikä vaikuttaa tilintarkastuspalkkioihin nostavasti. Toisaalta sen esittelemä tilintarkastajan rotaatiovaatimus on koventanut tilintarkastusyhtiöiden keskinäistä kilpailutilannetta ajaen tilintarkastuksesta maksettuja palkkioita alemmalle tasolle. Tässä työssä pyritään tarkastelemaan vuoden 2007 lakimuutoksesta aiheutuneita palkkiovaikutuksia tilintarkastukselle. Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen pörssiyhtiöiden vuosina 2005–2012 tilintarkastuksesta ja konsultoinnista maksamia palkkioita. Tutkimus pyrkii selvittämään, onko palkkioiden tasossa vallinnut ajanjakson aikana joku tietty trendi, ja onko vuonna 2007 voimaan tullut uusi tilintarkastuslaki vaikuttanut palkkioiden suuruuteen. Tarkastellaan myös sitä, mitkä tekijät vaikuttavat tilintarkastuspalkkioiden muodostumiseen ja suuruuteen sekä pyritään yleisesti kuvaamaan tilintarkastusta, sen tavoitteita ja tehtäviä sekä tilintarkastajan roolia asiakasyritykselle. Tutkielma kuvaa myös tilintarkastusta ohjaavia normeja sekä tilintarkastajan vastuuta suoritetuista tarkastuksista. Tutkimus on toteutettu taloustieteelliselle tutkimukselle tyypillisellä deduktiivisellä tutkimusotteella, jossa aiemmin tutkittua ilmiötä pyritään tarkastelemaan aiemman tutkimuksen mallien ja menetelmien kautta. Työssä käytetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimusmalliksi on valittu usean muuttujan regressiomalli. Tutkimusaineisto on saatu kokonaisuudessaan Oulun yliopistolla käytössä olevasta Worldscope-tietokannasta ja se on rajattu suomalaisten pörssiyritysten yritysvuosiin 2005–2012. Tutkimuksen teoreettinen osa summaa tärkeimpien tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen vaikuttavien tekijöiden olevan asiakasyrityksen koko, kompleksisuus ja riskisyys. Muita tilintarkastuspalkkioiden tasoon vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi yrityksen omistusrakenne, sen sisäiset kontrollijärjestelmät sekä tilintarkastajan sukupuoli. Tutkimuksen empiirinen osuus tukee teoreettisen osan väitettä siitä, että tilintarkastuspalkkioihin vaikuttava tärkein yksittäinen tekijä on tarkastettavan yrityksen koko. Regressiomallin selitysaste tutkimuksessa oli 0,87. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 2007 voimaan tullut uusi tilintarkastuslaki ei vaikuttanut nostavasti yritysten tilintarkastuksesta maksamiin palkkioihin. Tutkimuksen rajoitteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että tutkimuksessa tilintarkastuspalkkioihin sisältyivät yritysten sekä tilintarkastuksesta että konsultoinnista maksamat palkkiot, mikä saattaa vääristää tuloksia ja vaikeuttaa niiden yleistettävyyttä.