JultikaUniversity of Oulu repository

Maahanmuutto on kasvanut merkittäväksi kulttuuriin ja väestörakenteeseen vaikuttavaksi tekijäksi vasta 1990-luvulla ja sen jälkeen, eikä tämä kasvu ole toistaiseksi hidastunut. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen on vaikuttanut samalla perusopetuksen oppilasrakenteeseen luoden uuden heterogeenisen oppilasryhmän, maahanmuuttajaoppilaat, joiden äidinkieli ja/tai kulttuuri ja uskonto eroavat oppilaiden enemmistöstä. Tämän haastattelututkimuksen tarkoitus oli selvittää maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta kokemusta omaavien opettajien käsityksiä valmistavan opetuksen ja yleisopetuksen nivelvaiheesta eli yhtäaikaisesta yleisopetukseen integraatiosta, jolla on keskeinen merkitys suomalaiseen koulumaailmaan kotoutumisessa. Pääasiallisena tutkimusongelmana oli opettajien näkemys integraatioprosessin keskeisimmistä onnistumisen edellytyksistä ja haasteista. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selventämään maahanmuuttajaopetuksen kehitystarpeita perusopetuksen piirissä yleisesti. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, josta tulokset muodostettiin aineistolähtöisen kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Lopuksi haastattelututkimuksen tulokset pyrittiin linkittämään yhteen aiempien selvitysten, julkisen keskustelun ja maahanmuuttajaopetuksen teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tutkimuksen yhteenvedossa on tavoiteltu uskottavaa teoreettista yleisyyttä tunnustaen samalla, että varsinaiseen yleistettävyyteen ei ole mahdollista päästä ilman lisätutkimusta. Teoreettisen viitekehyksen pääasiallisena lähdeaineistona olen käyttänyt Suomessa perusopetuksesta vastaavan elimen, Opetushallituksen, julkaisuja ja tutkimuksia nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman ajalta, joka on otettu käyttöön vuonna 2004. Apuna peruopetuksen maahanmuuttajia koskevan arvopohjan selvittämisessä olen käyttänyt myös valtiollista lainsäädäntöä. Maahanmuuttoa koskevia tilastoja ja julkista keskustelua olen hyödyntänyt maahanmuuton nykytilan ja siihen liittyvien kansallisten asenteiden selventämiseksi. Tutkimuksessa selvisi, että haastateltujen neljän oululaisen opettajan mukaan integraatiovaiheen keskeisimmät onnistumisen edellytykset ja haasteet jakautuivat kolmen eri teemakokonaisuuden alle: integrointiprosessin yksilöllinen suunnittelu, opettajien toimiva yhteistyö sekä vastaanottavan opettajan asenne ja integraatiota valmistavat toimet. Maahanmuuttajaopetuksen yleisiksi kehitystarpeiksi opettajat nimesivät täydennyskoulutuksen lisäämisen tai tehokkaamman hyödyntämisen sekä opettajankoulutuksen uudistamisen paremmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohtaamiseen ja opettamiseen valmistavaksi. Lisäksi opettajat ilmaisivat huolta maahanmuuttajaoppilaiden arviointiin ja tukirakenteiden järjestämiseen liittyvistä alueellisista eroavaisuuksista, joiden pelättiin heikentävän koulutuksen tasa-arvoisuutta.