University of Oulu

Murteen muuttuminen entisen Alatornion alueella : murteenseuruun kolmas kierros

Saved in:
Author: Isto, Sanna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 18.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201410161935
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Isto, 2014
Publish Date: 2014-10-20
Physical Description: 74 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Kunnas, Niina
Description:

Tiivistelmä

Olen tutkinut pro gradu -työssäni murteen muuttumista Tornion Ala- ja Ylivojakkalan kylissä. Tutkielmani on kvalitatiivinen sosiolingvistinen tutkimus. Kotimaisten kielten keskus on aloittanut murteenseuruuhankkeen 1980-luvun lopussa, ja oma tutkielmani on hankkeen itsenäinen jatkotutkimus. Osittain samojen kyläläisten murretta on tutkittu jo kahdessa aiemmassa pro gradu -työssä, ja aiempien töiden aineistot on kerätty vuosina 1992 ja 2002. Tutkittua murretta on nimitetty aiemmissa töissä Alatornion murteeksi vanhan pitäjän mukaan — omassa työssäni nimitän murretta Tornion murteeksi.

Olen kerännyt vuosina 2013–2014 yhteensä 7,5 tuntia haastatteluaineistoa 15 torniolaiselta kielenoppaalta, jotka kaikki ovat kotoisin joko Ala- tai Ylivojakkalan kylästä. Kielenoppaani ovat koululaisia, työikäisiä sekä eläkeläisiä. Haastattelin jokaisesta ikäryhmästä viisi kielenopasta, ja jokaisessa ryhmässä oli kolme naista ja kaksi miestä.

Rajasin tutkimukseni neljään tarkasteltavaan kielenpiirteeseen, joita olivat yksikön 1. ja 2. persoonan persoonapronominit, yleisgeminaatio, t:n heikon asteen vastineet sekä jälkitavujen h:n kehitys. Tarkastelemistani kielenpiirteistä on tutkittu kahta piirrettä myös molemmissa aiemmissa seuruutöissä: yksikön 1. ja 2. persoonan pronomineja sekä t:n heikon asteen vastineita. Lisäksi yleisgeminaatiota ja jälkitavujen h:ta on tutkittu myös ensimmäisessä seuruututkimuksessa.

Tutkimuskysymykseni liittyivät tarkastelemieni kielenpiirteiden säilymiseen ja muuttumiseen sekä reaaliaikaiseen muutokseen seuruukierrosten välillä. Hypoteesini perustin pitkälti aiempien seuruututkimusten tuloksiin, ja lähes kaikki hypoteesit toteutuivat. Hypoteesini yksilön kielen muuttumisesta iän myötä murteellisempaan suuntaan ei sen sijaan toteutunut täysin. Tarkastelin työikäisten sekä eläkeläisten kielen muutoksia seurantajakson aikana. Yksilöiden välillä oli kuitenkin suurta vaihtelua: esimerkiksi yhden informantin puheessa h:llisten muotojen määrä kasvoi seurantajakson aikana 60 prosenttiyksikköä, kun taas samassa ikäryhmässä kolmen muun kielenoppaan h:lliset muodot lisääntyivät ainoastaan 1–2 prosenttiyksikköä.

Tutkimukseni tulokset olivat suurimmaksi osaksi odotustenmukaisia. Tutkimuksen ennakkoasetelma reaaliaikaisesta vertailusta ei kuitenkaan täysin onnistunut. Silti reaaliaikaiset tulokset tarkasteltujen kielenpiirteiden osalta tukivat näennäisaikaennusteita: persoonapronominit mie ja sie kuuluvat vahvasti kielenoppaiden puheessa, t:n heikon asteen vastineista kato on kaikkein yleisin ja yleisgeminaatio toteutuu lähes aina. Lisäksi jälkitavujen h:n kehitys on muuttumassa ja varsinaiset h-tapaukset ovat kadonneet nuorimman ikäryhmän puheesta kokonaan. Työikäisten puheessa h:llisia muotoja esiintyy huomattavasti vähemmän kuin eläkeläisillä. Jälkitavujen h korvautuu nuorempien ikäryhmien puheessa kadolla tai assimiloituneella muodolla. Yleiskielen ja yleisgeminaation kaltaiset assimilaatiomuodot toteutuvat puhujilla useimmiten, mutta erikoisgeminaation kaltaiset muodot ovat ainakin tällä hetkellä Torniossa harvinaisempia. Tornion murteessa tapahtunee siis suuria muutoksia tulevien vuosikymmenten aikana, jos h katoaa puheesta kokonaan.

see all

Subjects:
Copyright information: © Sanna Isto, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.