University of Oulu

Henkevää kuria, rohkeaa mieltä ja horjumatonta itseluottamusta : jatkosodan Päämajan kaukopartiomiesten sotiluuden ilmenemismuodot ja edustavuus verrattuna suomalaisen sotilaspedagogiikan vuosina 1918–1939 luomaan ideaalisotiluuteen

Saved in:
Author: Kantola, Arttu
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History of Science and Ideas
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201410231950
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Kantola, 2014
Publish Date: 2014-10-27
Physical Description: 103 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Pietikäinen, Petteri
Reviewer: Pietikäinen, Petteri
Kivimäki, Ville
Description:
Pro gradu-tutkielmani aiheena on suomalaisen sotilaspedagogiikan varhaisvaiheet Suomessa vuosina 1918–1939 ja jatkosodan aikainen Päämajan kaukopartiotoiminta. Tutkielmani selvittää aatehistoriallisin menetelmin kaukopartiomiesten sotiluuden ilmenemistä ja edustavuutta suhteessa sotilaspedagogiikan luomaan ideaalisotiluuteen. Pääkysymykseni on millaista vaikutusta ennen sotia vallinneella sotilaspedagogiikan psyko-fyysis-sosiaalisella sopeuttamisella oli kaukopartiomiehille sekä kuinka edustavana otoksena kaukopartiomiesten toiminnassa ja ajattelussa ollutta sotiluuden ilmenemistä voi pitää. Pääkysymyksen olen jakanut kolmeen tutkimuskysymykseen, joissa tutkin mihin sotilaskasvatus perustui, millaista se oli luonteeltaan ja kuinka se näkyi käytännön toiminnassa ja sitä käsittelevissä ohjesäännöissä ja oppaissa. Lähdeaineistona tutkielmassa on käytetty sotilaspedagogiikkaa käsitteleviä artikkeleita Sotilasaikakaus-lehdestä vuosilta 1920–1939 ja keskeisien kasvatusvaikuttajien- ja teoreetikkojen kirjoituksia aiheesta. Kaukopartiointia koskevana lähdemateriaalina on vuonna 1944 Paul Marttinan laatima Kaukopartio-opas, valikoitu otos kaukopartiokirjallisuutta, haastatteluita ja muistelmia, joista tärkein on Turun yliopiston arkiston Kaukopartiomuistelmat. Aineiston tutkimisessa olen käyttänyt vertailevaa diskurssianalyysiä Diskursseihin liittyvästä rajallisuudesta ja valikoivasta maailmankuvasta huolimatta ovat ne työni kannalta historiallisesti paikantuvia ja todellisuutta muokkaavia ja uudistavia käytäntöjä, jotka vuorovaikutuksessa keskenään jäsentyvät teksteiksi. Olen pyrkinyt ennalta valikoitua aineistoa vertailevasti lukemalla nostamaan esiin keskeistä taustalla vaikuttanutta aatteellisten ajattelutapojen vuoropuhelua, josta olen pyrkinyt kiteyttämään diskurssin, jota sekä sotaan valmistautuvassa Suomessa että jatkosodan aikaisissa kaukopartiojoukoissa käytiin. Aineiston pohjalta saatujen tutkimustulosten perusteella suomalaisen sotilaspedagogiikan laaja-alaisella valmentamisella oli vaikutusta jatkosodan aikaiseen kaukopartiotoimintaan. Sotilaspedagogiikkaa ja koulutusta koskevan diskurssin pohjalta sotiluuden ideaaliksi kiteytyi järkkymättömään ja peräänantamattomaan puolustustahtoon, joka rakentui itsestä lähtevästä kurinalaisuudesta, velvollisuudentunteesta ja lujasta luottamuksesta alaisten ja esimiesten välillä. Samankaltainen ideaali oli havaittavissa myös jatkosodan aikaisten Päämajan kaukopartiomiesten sissihengessä, jonka keskeiset tekijät olivat horjumaton henkilökohtainen itseluottamus sekä kunnioitukseen ja luottamukseen perustava avoimen solidaarinen vuorovaikutus. Erottavana piirteenä kuitenkin olivat kaukopartioiden johtamistapa ja tavanomaisesta poikkeava sotilaskurikäsitys, jotka asettivat henkilökohtaiset ominaisuudet ja auktoriteetin ensisijaiseksi verrattuna sotilashierarkiaan perustuvaan muodolliseen arvovaltaan. Jatkotutkimusten kannalta olisi tärkeää saada laajempi vertailupohja yleensäkin suomalaisen sotilaspedagogiikan varhaisvaiheen luoman sotiluusideaalin vaikuttavuudesta ja ilmenemisestä toisessa maailmansodassa. Aatehistoriallinen tutkimus puuttuu kaukopartiointia koskevasta sotahistoriallisesta tutkimuksesta, mihin liittyen työni on vain pieni pintaraapaisu tässä edelleenkin myyttisessä ja sankaritarinoita täynnä olevassa tämän päivän kansanperinteessä. Ensimmäinen varteenotettava tutkimuskohde voisikin olla selvittää, miksi kaukopartioinnista muodostui jo sota-aikana niin tarunhohtoisena pidetty legenda. Tähän liittyen oli hedelmällistä tutkia myös lähihistorian sotilaskoulutuksessa vahvasti hyödynnettyä perinnetoimintaa ja sen korostamaa kansakunnan menneisyyden uhrautuvien esitaistelijoiden esimerkin velvoittavuutta.
see all

Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.