University of Oulu

Häivehautaus havaittu : tutkaluotaus Iin Illinsaaren Suutarinniemen kalmistossa

Saved in:
Author: Heikkinen, Mikko
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Archaeology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 4.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411131990
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Heikkinen, 2014
Publish Date: 2014-11-17
Physical Description: 48 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Okkonen, Jari
Reviewer: Kuusela, Jari-Matti
Moisio, Kari
Description:
Perimätieto kertoo Iin Illisaaressa sijainneen Iin vanhimman kirkon ja siihen liittyvän hautausmaan. Metallinpaljastinlöytö ja sen seurauksena saaressa suoritetut Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivaukset paljastivat saaren Suutarinniemessä sijaitsevan myöhäisrautakautinen ruumiskalmisto. Kaivauksissa selvisi kyseessä olevan tiivisti täytetty kalmisto, jonka laajuutta ei pystytty määrittämään. Maatutkaluotasin Suutarinniemessä kaivausalueiden lähimaaston tarkoituksenani selvittää alueen hautauksien sijainti ja rakenne sekä kalmiston mahdollisia rajoja. 800 MHz antennin avulla suoritettu tutkaluotaus paljasti alueelta 24 kaivantoa, jotka on syytä tulkita hautauksiksi. Näistä 2 vastasi kaivauksista tunnettuja hautoja, ja toimivat siten tutkakuvien tulkintaa selkeyttävinä ankkureina. Yksinkertaisiksi haudoiksi tulkittavien ilmiöiden ohella havaittiin pienen hirsirakennuksen pohjaa muistuttava rakenne, jonka alla sijaitsi vielä kolme hautaa. Tutkaluotauksesta selvinneiden hautojen pituuden, syvyyden, leveyden ja suunnan sekä kaivauksista selvinneiden hauta-antimien alkuperän ja vainajan pään suuntautumisen haudan sisällä valossa vertasin Suutarinniemen kalmistoa vastaavan ajanjakson hautauksiin lähialueilla Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Hautoihin laitetut esineet viittaavat 1100–1200-luvun jKr. Karjalaan, mutta hautojen itsensä rakenteessa on sekä yhtäläisiä ominaisuuksia sekä Länsi-Suomen että Itä-Suomen kalmistojen kanssa että poikkeamia niistä molemmista. Ruumishautausta itsessään pidetään kristillisenä vaikutuksena. Pieni hirsirakennus kalmiston välittömässä läheisyydessä on selvästi samanaikainen hautausten kanssa, jolloin kyseessä lienee kappeli tai muu uskonnollinen rakennus. Sen sijainti kalmistossa yhdistettynä hautojen karjalaistaustaiseen esineistöön viittaa kyseessä kenties olevan ortodoksinen tšasouna. Esinelöydöt Perämeren rannikolla sisältävät ortodoksista ikonografiaa jo 900-luvulta jKr. alkaen, mutta tšasouna olisi alueen varhaisin tunnettu kristillinen rakennus. Kalmiston piirteet antavat olettaa kyseessä olleen (proto-)ortodoksinen kalmisto, joka kuitenkin eroaa sekä idän että lännen vertailukappaleista niin paljon, että kyseessä lienee paikallisväestön hautausmaa. Kulttuurisesti itsenäinen yhteisö on kuitenkin nähtävästi ollut tiiviissä yhteyksissä sekä Länsi- että Itä-Suomeen. Metodologiselta kannalta tutkimus on ollut suurmenestys. Geofysikaalisten tutkimusmenetelmien soveltaminen Pohjois-Suomessa oli 1990-luvun alun kokeilujen jälkeen vähäistä, mutta nyt tekniikan kehitys on sallinut tuottaa mielekkäitä tuloksia. Tšasounan sijainti 1100–1200-luvun Pohjanmaalla olisi suuri muutos kuvaan alueen kristillistymisestä. Tutkaluotaus ei salli kohteen yksityiskohtaista tutkimusta, joten kohde on tutkittava perinteisin menetelmin rakenteen luonteen selvittämiseksi.
see all

Subjects:
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.