University of Oulu

Diftonginreduktio nilsiäläisnuorten puhekielessä

Saved in:
Author: Lipponen, Martta1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 5.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411131998
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Lipponen, 2014
Publish Date: 2014-11-17
Physical Description: 82 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Kunnas, Niina
Description:
Tutkielmassa tarkastellaan diftonginreduktiota nilsiäläisnuorten puhekielessä. Tutkimuspaikkakunta Nilsiä on nykyisin osa Kuopiota, ja se kuuluu savolaismurteiden puhuma-alueeseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka voimakasta diftongien redusoituminen on nilsiäläisnuorten puhekielessä, mitkä seikat vaikuttavat reduktion variaatioon, ja onko variaatiolla havaittavissa erityisiä funktioita. Tutkimusaineisto muodostuu 13 haastattelusta, joiden kokonaiskesto on yhteensä noin viisi ja puoli tuntia. Haastatelluista nuorista kuusi on tyttöjä ja seitsemän poikia, ja he kaikki kävivät haastatteluhetkellä yhdeksättä luokkaa. Tutkimusote työssä on pääosin kvalitatiivinen, ja tutkimus on ennen kaikkea sosiolingvistinen katsaus diftonginreduktion nykytilaan. Työssä hyödynnetään variaationtutkimuksen teorioita, ja variaatiota tutkitaan niin idiolektien välillä kuin sisälläkin. Piirteen vaihtelua tarkastellaan myös sukupuolten välillä. Vaikka tutkimus on pohjimmiltaan kvalitatiivista, muodostavat kvantitatiivisin metodein saavutetut tulokset merkittävän osan työtä. Diftonginreduktiota tutkitaan työssä uudella tavalla, sillä redusoituvat diftongit on jaettu kolmeen ryhmään. Ryhmäjako perustuu siihen, millaisen muodon kukin diftongi voi saada äärimmilleen redusoituneena. Tämä ryhmäjako muodostaa perustan, jonka pohjalta ilmiötä tarkastellaan. Tutkimuksen mukaan diftonginreduktio on nilsiäläisnuorten puhekielessä yleinen piirre, ja piirteen valossa pojat ovat tyttöjä murteellisempia. Odotuksenmukaisesti diftonginreduktio varioi runsaasti idiolektien välillä ja sisällä, ja piirteellä on tiettyjä leksikaalisia rajoitteita. Myös esimerkiksi affekti voimistaa reduktiota, kun taas institutionaalinen topiikki lieventää sitä. Diftonginreduktion avulla informantit voivat luoda erilaisia identiteettejä ja korostaa esimerkiksi omaa kotiseutuidentiteettiään. Tutkimuksen mukaan diftonginreduktiolla on myös vuorovaikutukseen liittyviä funktioita. Työn pohjana käytetty diftongien jako kolmeen ryhmään auttoi huomaamaan, että diftonginreduktio on kehittynyt nilsiäläisnuorten puhekielessä odotuksenvastaisesti. Ryhmän 1 diftongeista etenkin ai esiintyy aineistossa usein monoftongiutuneena. Tulos on ristiriidassa aiempien tutkimuksiin nähden, sillä se rikkoo reduktiolle aiemmin määriteltyjä rajoitteita. Vaikuttaakin siltä, että diftonginreduktio voi olla kehittymässä nilsiäläisnuorten puhekielessä uuteen suuntaan. Aihe vaatii lisätutkimuksia, sillä pohjoissavolaisia murteita ei ole tutkittu kovin paljon, ja etenkin diftonginreduktion tarkastelu on aiemmissa tutkimuksissa jäänyt vähäiseksi. Jotta piirteen mahdollisesta muuttumisesta saataisiin varmaa tietoa, täytyisi diftonginreduktiota tutkia laajalti pohjoissavolaisten murteiden puhuma-alueella.
see all

Subjects:
Copyright information: © Martta Lipponen, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.