University of Oulu

”Missä se etana on?” : kokemuksellisuuden ilmeneminen musiikkiprojektissa 4–5-vuotiailla

Saved in:
Author: Piippo, Riikka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411142000
Language: Finnish
Published: Oulu : R. Piippo, 2014
Publish Date: 2014-11-17
Physical Description: 75 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ojala, Juha
Reviewer: Ojala, Juha
Ervasti, Marja
Description:

Tiivistelmä

Elämykset ja kokemukset ovat luonteeltaan yksilöllisiä ja henkilökohtaisia. Yhdelle merkityksellisenä koettu asia voi hyvinkin olla toiselle täysin merkityksetön. Kokemus ei ole kaikille sama, ja näin ollen se ei myöskään ole irrotettavissa subjektista erilleen tarkasteltavaksi (Perttula 2007, 56). Kokemuksien ja kokemuksellisuuden tutkiminen tarjoaa tärkeätä henkilökohtaista ja subjektiivista tietoa siitä, miten yksilö kokee ja mitkä asiat yksilö kokee subjektiivisella tasolla merkityksellisinä. Kokeminen on henkilökohtainen asia. Kokemuksen käsittäminen yksistään havaintokokemuksena ei ole riittävää, vaan on tunnustettava toiminnan tiedollinen merkitys, mikä on myös pragmatismin lähtökohta (Määttänen 2012, 43–45). Kokemus on Deweylle sekä sisäistä että ulkoista siitä syystä, että ihminen toimii ja kokee ollessaan alati vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kokemuksen muodostumiseen vaikuttavat ympäristön lisäksi yksilön tavoitteet ja ennakoinnit. (Määttänen 2009, 43–45, 58.) Lisäksi Dewey liittää ihmiskokemukseen yllykkeen, tottumuksen, halun, muistin, mielikuvituksen, älyn, kielellisen merkityksen, mielen sekä tietoisuuden käsitteet. Tutkielmani perustuu pragmatistiseen kokemuksen käsitteeseen. Tutkimuskysymykseni on: Miten 4–5-vuotiaat ilmaisevat kokemuksiaan musiikkiprojektissa sanallisesti, sanattomasti ja toiminnallaan? Uskon että tämän asian tiedostamisesta on konkreettista hyötyä opetusta suunniteltaessa. Tällöin opettaja pystyy käyttämään tulkintojaan lapsen ilmentämistä kokemuksista ohjenuorana kehittäessään opetustaan kohti merkityksellisempää ja kokonaisvaltaisempaa musiikkikasvatusta.

Kokemus on Deweyn mukaan kokeellista toimintaa (MW 9.147). Tätä ajatusta tukee myös Kolbin (1984) kehittämä kokemuksellisen oppimisen malli. Dewey käsittää kokemuksen olevan kokonainen, kun yksilö ymmärtää jollain tapaa toimintansa aiheuttamat seuraukset, minkä jälkeen hän pystyy ohjaamaan toimintansa uudelleen (Alhanen 2013, 61). Samaan ajatukseen perustuu myös malli kokemuksellisesta oppimisesta. Deweyn oppimisnäkökulma on sosiokonstruktivistinen, jossa korostetaan yksilön sijaan yhteisön roolia tiedonmuodostuksessa ja oppimisessa (Väkevä 2004, 179). Westerlund (2003, 17) viittaa Deweyhin todetessaan yksilöllisen musiikillisen kokemuksen syntyvän aina vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa. Westerlundin (2003, 6) näkökulma tutkia musiikkia kasvun päämääränä sekä sen välineenä perustuu Deweyn ajatukseen keinojen ja päämäärien yhdentymisestä (means-ends integration). Näin musiikkia ja musiikkikasvatusta lähestytään lähtökohtaisesti oppilaan kokemuksen näkökulmasta. Tämä on myös tutkimukseni perustava ajatus. 4–5-vuotiaiden musiikillista kehitystä olen lähestynyt Swanwickin ja Tillmanin (1986) teorian, Paanasen (2003; 2010) mallin sekä Hargreavesin ja Galtonin (1996) taiteellisen kehityksen näkökulmasta. Tämän lisäksi olen avannut musiikillisia toimintapoja suomalaista varhaisiän musiikkikasvatusta kehittäneiden musiikkipedagogien Suzukin, Kodályn, Jaques-Dalcrozen ja Orffin näkökulmasta.

Musiikkiprojekti toteutettiin 4–5-vuotiaiden musiikkileikkikouluryhmässä kevään 2014 aikana. Kyseinen projekti suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä ryhmän musiikkileikkikouluopettajan kanssa. Hyödynsimme projektissa Camille Saint-Saënsin (1886) tunnetun Eläinten karnevaali -teoksen yksittäisiä osia sekä teoksesta tehtyä kuvitettua satukirjaa (1975). Lisäksi mukana oli muutama muu kulloiseenkin eläinaiheeseen liittyvä pieni laulu. Tärkeäksi musiikkiprojektille kokemuksellisuuden kannalta osoittautuivat lapsilähtöisyys, sadunomaisuus, mielikuvituksellisuus ja moniaistisuuden hyödyntäminen käytettävien opetusmenetelmien (soittaminen, laulaminen, kuuntelu, musiikkiliikunta, musiikillinen keksintä) valinnassa.

Tutkimuksessani tärkeässä roolissa ovat olleet lasten kertomukset musiikkiprojektikerroilla heränneistä merkityksellisinä koetuista kokemuksista, joista lapset pääsivät kertomaan heti kunkin projektikerran jälkeen toteutetussa ryhmäkeskustelussa. Nämä kertomukset ovat toimineet avaimina tehdessä havaintoja projektikertojen videoaineistosta kokemuksien ilmenemiseen liittyen. Merkityksellisiksi koetuilla kokemuksilla on tapana jäädä mieleemme pysyvästi (Dewey 2010, 50). Tutkimusote on narratiivinen. Analyysin kohteena ovat olleet kertomukset, videomateriaali sekä lasten ilmaisun tukena ryhmäkeskustelussa piirtämät piirrokset. Kokemuksien ilmenemistä kuvaavat pääluokat olen muodostanut seuraavasti: 1) sanallinen ilmaisu ja reflektio 2) sanaton viestintä (ilmeet, eleet), 3) toiminnallinen reagointi ja 4) musiikillinen ilmaisu. Näiden pääluokkien sisällä on nähtävissä kokemuksien ilmenemisen monitasoisuus, mikä on myös oiva tutkimuskohde jatkotutkimukselle.

see all

Subjects:
Copyright information: © Riikka Piippo, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.