JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia suuren alusöljyonnettomuuden sosioekonomisia vaikutuksia Merenkurkun ja Perämeren matkailualueilla. Tutkimuskysymykset olivat 1) Kuinka Merenkurkun ja Perämeren matkailualueet sijoittuvat suhteessa suurten alusöljyvahinkojen riskeihin, ja kuinka alttiita alueet ovat alusöljyvahingolle? 2) Millaisia sosio-ekonomisia vaikutuksia suurella alusöljyvahingolla voisi olla matkailuelinkeinoille, ja mitkä ovat vahingon vaikutus-mekanismit? 3) Millä tavalla suuri alusöljyvahinko vaikuttaisi Merenkurkun ja Perämeren matkailualueisiin? Lisäksi tutkimuksessa määriteltiin Merenkurkun ja Perämeren öljyvahingolle alttiit matkailualueet ja rakennettiin skenaarioesitys haastattelujen tueksi. Tutkimus vastaa osaltaan alusöljyvahingon sosioekonomisten vaikutusten tutkimustarpeeseen. Tutkimus käsitti kuusi merellistä matkailualuetta (Merenkurkun saaristo, Tankarin majakkasaari, Kalajoen Hiekkasärkät, Rahjan saaristo ja Kallankarit, Hailuoto, Oulun merellinen matkailualue sekä Perämeren kansallispuisto). Tutkimusaineisto koostui riskipaikka-, leviämismallinnus-, ja kartta-aineistoista, matkailualuekuvauksista ja tutkimuksessa tuotetuista teemahaastatteluista ja matkailualuerajauksista. Haastatteluihin osallistui 16 matkailutoimijaa ja -yrittäjää. Tutkimusmenetelminä käytettiin paikkatietoanalyysejä, kartta- ja paikkatietoaineistojen visuaalista tarkastelua ja haastattelujen osalta fenomenografista analyysiä. Teoreettisena viitekehyksenä toimi Aleschin (2005) katastrofista toipumisen teoria. Tutkimusalueen suuririskisimmäksi paikaksi osoittautui Merenkurkun kapeikko, joka sijaitsee Merenkurkun saariston tuntumassa. Muiksi riskipaikoiksi tunnistettiin kapeat ja mutkaiset väylät, jotka usein sijaitsevat lähellä matkailualueita. Suuren alusöljyvahingon öljypäästö voi epäsuotuisissa olosuhteissa saavuttaa lähimmät matkailualueet yhden‒kahden päivän aikana, joissakin tapauksissa jopa tunneissa. Rantaan saapuva öljy estäisi suoraan mm. ranta-, kalastus- ja meriretkeilyaktiviteetit. Epäsuorat vaikutukset liittyvät matkailijoiden määrän vähenemiseen. Ne vaikuttaisivat mm. hotelli-, ravintola- ja kauppapalveluihin, jotka eivät varsinaisesti estyisi öljyvahingon takia. Kerrannaisvaikutukset syntyisivät matkailuyrittäjien palvelujen käyttötarpeiden vähenemisestä. Matkailualueen puhdistaminen ja ennallistaminen kestäisi todennäköisesti kuukausia, mutta toipumisen arvioitiin kestävän vuosia, 5‒10 vuotta hitaan imagon korjaantumisen takia. Kaikki matkailuyritykset eivät välttämättä selviäisi itsenäisesti suuren alusöljyvahingon aiheuttamista tappioista. Tutkimuksen mukaan matkailualueista Hiekkasärkkien ja Oulun merellisen matkailualueen rakenteet ovat riittävät massamatkailulle ja kävijämäärät näillä alueilla ovat moninkertaiset verrattuna muihin alueisiin. Muiden alueiden matkailua kuvastaa pienimuotoisuus ja ulkosaaristokohteissa erämaisuus. Paljon työpaikkoja ja palveluita omaavissa kohteissa öljyvahingon aiheuttamat sosioekonomiset vaikutukset olisivat todennäköisesti suuria verrattuna erämaisiin kohteisiin, joilla kuitenkin on usein suuri merkitys niissä vieraileville kävijöille. Jatkossa olisi syytä täydentää suuren alusöljyvahingon sosioekonomisten vaikutusten tarkastelua matkailun osalta kattavalla toimintojen sijainnin, tyypin ja tulovaikutusten kartoittamisella ja muiden toimialojen osalta siten, että tiedot eri tyyppisten toimintojen kesken olisivat vertailukelpoisia esimerkiksi kehittämällä toimintojen luokittelumalli.