JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimuksessani tarkastelen vanhempien kertomuksia lastensa hyvinvoinnista päiväkodissa. Lähestyn hyvinvoinnin teemaa Erik Allardtin hyvinvointimallin suuntaamana. Allardt on jakanut hyvinvoinnin käsitteen kolmeen kategoriaan: elintaso (having), yhteisyyssuhteet (loving) ja itsensä toteuttamisen muodot (being). Tässä tutkimuksessa painottuu yhteisyyssuhteiden tarkastelu. Tutkimustehtävässäni tarkastelen, miten yhteisyyssuhteet lapsen hyvinvoinnin rakentajana näkyvät vanhempien kertomuksissa. Tutkimusaineistoni koostuu 13:sta haastattelusta, joissa oli mukana yhteensä 15 vanhempaa. Vanhemmat valikoituivat tutkimukseeni kolmen oululaisen päiväkodin vanhemmista. Päiväkodit valittiin satunnaisotannalla eri puolilta kaupunkia. Käytin tutkimuksessani kerronnallisen haastattelun menetelmää. Pyysin vanhempia kertomaan merkittäviä asioita lapsensa hyvinvoinnista päiväkotikontekstissa. Analysoin haastattelut teemoittelemalla aineistoa useaan kertaan, ja samalla tarkastelin vanhempien kertomuksia kokonaisuuksina. Päiväkodissa toteutuvat yhteisyyssuhteet esiintyivät aineistossa keskeisimpänä lapsen hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Yhteisyyssuhteet toteutuvat eri tason vuorovaikutussuhteissa. Päiväkodin kasvatustoiminta perustuu vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, josta puhutaan käsitteellä kasvatuskumppanuus. Lapsi on vuorovaikutussuhteissa päiväkodin henkilökunnan ja lapsiryhmän lasten kanssa. Olennaista on, että kaikki nämä vuorovaikutussuhteet ovat positiivisia ja toimivat hyvin. Vanhemmille on tärkeää, että he saavat riittävästi tietoa lapsensa päivän tapahtumista ja että he pääsevät mukaan keskustelemaan päiväkodin kasvatus- ja toimintakäytänteistä. Vanhemmat pitävät merkittävänä, millainen suhde lapsen ja päiväkodin kasvattajien välillä on, näkyykö suhteessa välittäminen ja miten lapsi kohdataan. Lapsen suhteet toisiin lapsiin vertaisryhmässä ovat merkityksellisiä. On tärkeää, että lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään ja että hänellä on myös ystävyyssuhteita toisten lasten kanssa. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa suunniteltaessa ja toteutettaessa yhteistyötä vanhempien kanssa. Tutkimus antaa aineksia myös päiväkodin yhteisöllisten tavoitteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lasten hyvät vertaissuhteet ja yhteisöllinen ilmapiiri ovat keskeisimpiä tekijöitä lapsen hyvinvoinnin toteutumiselle päiväkodissa.