JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Mediaympäristömme on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja mediamaisemassa tapahtuu jatkuvasti muutoksia uusien teknologioiden, laitteiden ja sovellusten kehittymisen myötä. Erilaiset mediat ja niihin liittyvät teknologiset laitteet ovatkin tulleet erottamattomaksi osaksi arkeamme (Luomanen, 2010), ja niiden käyttötaidoista on tullut tärkeitä — jopa niin tärkeitä, että mediataidoista on alettu puhua uusina kansalaistaitoina (Opetushallitus, 2011c). Lapset ja nuoret ovat aikuisten tavoin mediayhteiskunnan jäseniä (Inkinen 2005; Rahja, 2013) ja muovaavat omaa mediamakuaan ja -suhdettaan pienestä pitäen. Mediakasvatuksen rooli lasten mediaosaamisen kehittämisessä ja medialukutaitoisuuden tukemisessa on kiistatta merkittävä.

Halusimme tutkia, miltä suomalainen mediakasvatusmaisema tällä hetkellä näyttää: millaisia mediataitoja kasvatettavien toivotaan kehittävän, ja millainen rooli koululla ja opetussuunnitelmalla on tuon kehityksen tukemisessa ja ohjaamisessa. Tutkimusasetelma laajentui kouluissa tapahtuvan mediakasvatustyön arkitodellisuuden tarkastelemiseen. Työmme ajallinen sijoittuminen opetussuunnitelmauudistuksen murrosvaiheeseen on tutkielmassamme erityinen aspekti. Näin ollen asetimme tutkimuksellemme seuraavat tavoitteet: 1)Tutkia opettajien näkemyksiä mediakasvatukseen liittyvistä ilmiöistä koulun toimintaympäristössä, ja 2) tutkia mediakasvatukselle opetussuunnitelmassa määritellyn aseman vaikutuksia mediakasvatuksen toteuttamiselle.

Nämä tavoitteet muotoutuivat kolmeksi tutkimuskysymykseksi: 1) Miten opettajat suhtautuvat tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen osana opetusta ja millaisia käytäntöjä medialaitteiden käyttöön koulussa liittyy? 2) Mitä mediakasvatus opettajien näkökulmasta tarkoittaa ja millaisia tavoitteita ja käytäntöjä koulujen mediakasvatusarki pitää sisällään? 3) Miten opettajat kokevat vastuunsa ja valmiutensa mediakasvatuksen toteuttamiseen opetussuunnitelmauudistuksen murrosvaiheessa?

Keräsimme aineistomme erään oululaisen alakoulun opettajilta ja opetushenkilökunnan jäseniltä keväällä 2014. Kahdentoista vastaajan vastauksista koostuva tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Analysoimme aineistomme fenomenologisen analyysin menetelmin, käyttäen Giorgin metodia. Fenomenologiselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan, muodostimme aineistomme perusteella yksityiskohtaisen kuvauksen aineistossa esiintyneistä merkityksistä tavoitteenamme kuvailla ilmiötä sellaisena kuin se todellisuudessa ilmenee.

Tämän pro gradu -tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu mediakasvatuksen, kriittisen pedagogiikan sekä monilukutaidon ja multimodaalisuuden teoreettisten lähtökohtien ja keskeisten sisältöjen kautta. Ne kietoutuvat yhteen POPS2016-luonnoksen sisältöjen ja tavoitteiden kanssa.

Tutkimuksessamme ilmenee, että koulujen mediakasvatuskäytännöt ovat moninaisia ja medialaitteiden hyödyntäminen opetuksessa vaihtelee. Innovatiiviset ja omaan osaamisensa luottavat opettajat uudistavat käytäntöjä vanhentuneen opetussuunnitelman rajoituksista riippumattomina, joten uusien teknologioiden käyttöönoton onnistumiseksi olisi syytä tarkastella hyvään alkuun pääsemiseen johtavia keinoja, jotta innostusta ruokkivien kokemusten syntymistä voitaisiin edistää. Näin ollen väitämmekin, että opettajia tulisi tukea sekä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisen mediakasvatuksen roolin että oman mediakasvattajaroolin hahmottamisessa.

Tutkimuksemme on toteutettu kaikkia tieteen tekemiselle asetettuja periaatteita noudattaen Uskomme, että tutkimukseemme osallistuneiden opettajien kokemukset ja niistä kumpuavat näkemykset kuvastavat laajempaa sosiaalis-kulttuurista kokemusta. Uskomme tutkimuksemme tarjoavan tietoa laadukkaan ja tasa-arvoisin lähtökohdin tarjottavan mediakasvatuksen toteuttamiseen liittyvistä esteistä ja niiden purkamisen keinoista. Koemme sen myös tarjoavan opettajaopiskelijoille ja jo työssä oleville opettajille aineksia oman mediakasvattajaroolinsa selkiyttämiseen ja sitä kautta innovatiivisten ja rohkeiden mediakasvatuskäytäntöjen muodostamiseen.