University of Oulu

Maahanmuuttajanuorten kieli-identiteetti

Saved in:
Author: Niskanen, Heidi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201412162130
Language: Finnish
Published: Oulu : H. Niskanen, 2014
Publish Date: 2014-12-22
Physical Description: 81 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Jantunen, Jarmo
Reviewer: Mantila, Harri
Sivonen, Jari
Description:

Abstrakt

Tutkin pro gradu -tutkielmassani oululaisten maahanmuuttajanuorten kieli-identiteettiä. Tutkin maahanmuuttajanuorten asenteita suomen kieltä, äidinkieltä ja heidän osaamiaan muita kieliä kohtaan. Lisäksi tutkin, pitävätkö informantit itseään kaksikielisinä ja miten he suhtautuvat kaksikielisyyteen. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia kielestä puhumisen tapoja eli diskursseja informantit käyttävät äidinkielestään ja suomen kielestä. Tutkin myös, miten sukupuoli, ikä ja Suomessa asumisen aika vaikuttavat siihen, miten informantit suhtautuvat suomen kieleen ja äidinkieleensä.

Olen kerännyt aineistoni kahdeksasta oululaisesta peruskoulusta kyselylomakkeella. Aineistoni koostuu 48 kyselylomakkeesta. Seitsemän informanteistani on syntynyt Suomessa. Suomeen itse muuttaneet vastaajat ovat asuneet Suomessa reilusta vuodesta 17:ään vuotta. Informantit ovat 11–18-vuotiaita ja puhuvat 17 eri äidinkieltä. Tutkimukseni on kvalitatiivista, ja olen analysoinut kyselylomakkeen vastauksia osin kyselylomakkeen kysymysten mukaan ja osin yhdistelemällä eri kysymyksiin annettuja vastauksia omiksi diskursseikseen.

Informanttien äidinkielen taito on heikentynyt Suomessa asumisen aikana, kun he ovat käyttäneet koko ajan enemmän suomen kieltä. Varsinkin kirjalliset taidot ovat monella heikot tai puutteelliset. Informantit näkevät äidinkielen osana itseään, ja äidinkieli muistuttaa juurista. Äidinkielen avulla voi myös ylläpitää siteitä perheeseen, sukulaisiin ja kotimaahan. Monet ajattelevat menevänsä käymään tai palaavansa takaisin kotimaahansa, jolloin he tarvitsevat äidinkieltään. Yleisesti äidinkieli saa syvempiä ja itseisarvollisia merkityksiä toisin kuin suomen kieli. Suomen kielen opiskeluun koulussa suhtaudutaan positiivisemmin kuin äidinkielen opiskeluun. Osa opiskelee äidinkieltään mielellään, mutta ne informantit, jotka eivät halua opiskella, ovat perustelleet sitä useimmin sillä, että he osaavat jo äidinkielensä tai äidinkielen opiskelu pidentäisi koulupäiviä.

Suomen kieli on informanteille tärkeä, mutta se on tärkeä lähinnä vain hyödyn ja välinearvon näkökulmasta. He tarvitsevat suomen kieltä voidakseen opiskella ja työskennellä Suomessa. Suurin osa informanteistani (41 informanttia) pitää itseään kaksikielisenä ja suurin osa näkee sen myös etuna. Yleisimmin informantti ei ole kaksikielinen, jos hän ei koe osaavansa suomen kieltä vielä tarpeeksi hyvin. Selvästi yleisin perustelu sille, miksi kaksikielisyys nähdään haittana, on kielten sekoittaminen. Englannin kielen merkitys informanttien elämässä ei ole kovin suuri, koska suurin osa käyttää englantia vain koulun englannin tunneilla. Englannin kielelle annetaan kuitenkin prestiisiarvoa, koska se nähdään maailmankielenä, jolla pärjää kaikkialla.

see all

Subjects:
Copyright information: © Heidi Niskanen, 2014. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.