JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia 5–6-vuotiaina kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneiden lasten nopean sarjallisen nimeämisen ja äännetietoisuuden tasoa 6. luokalla. Kielihäiriöisten lasten kielellisiä taitoja verrattiin kielellisiltä taidoiltaan tyypillisesti kehittyneiden ikätovereiden kielellisiin taitoihin. Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat psykologi Mari Veijolan väitöskirjatutkimukseen osallistuneita lapsia. Tutkimukseen osallistuneista, iältään 12;7–13;7-vuotiaista lapsista kahdeksalla oli todettu joko puheen tuottoon tai puheen ymmärtämiseen painottuva kielellinen erityisvaikeus. Tutkimuksen verrokkiryhmän muodostivat kahdeksan 12;5–13;4-vuotiasta kielellisesti tyypillisesti kehittynyttä kuudesluokkalaista lasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin Nopean sarjallisen nimeämisen testin kahta osiota (Ahonen, Tuovinen & Leppäsaari, 2010) sekä kahta standardoimatonta tehtävätyyppiä. Nopeaa sarjallista nimeämistä tarkasteltiin testin esineiden ja kirjainten nimeämisen osioilla. Äännetietoisuutta tutkimuksessa tarkasteltiin yksittäisen äänteen tunnistamisen sekä poistamisen tehtävillä. Tutkimuksessa saadut tulokset osoittivat, että kuudennella luokalla ollessaan kielihäiriöisten lasten nopea sarjallinen nimeäminen ja äännetietoisuus eivät poikkea tilastollisesti merkitsevästi kielellisiltä taidoiltaan tyypillisesti kehittyneiden ikätovereiden nopean sarjallisen nimeämisen ja äännetietoisuuden tasosta. Suoriutuminen äänteen poistoa mittaavassa tehtävässä havaittiin kuitenkin tilastollisesti suuntaa antavasti heikommaksi kielihäiriöisillä lapsilla verrattuna kielellisiltä taidoiltaan tyypillisesti kehittyneisiin ikätovereihin. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että nopea sarjallinen nimeäminen sekä äännetietoisuus ovat kielellisessä erityisvaikeudessa 6. luokalla ikätason mukaiset tutkimuksen verrokkiryhmään verrattuna. Pienen tutkimusaineiston koon vuoksi tuloksiin on kuitenkin suhtauduttava varauksella. Tästä huolimatta tutkimus lisäsi omalta osaltaan tietoa suomalaisten lasten kielellisen erityisvaikeuden luonteesta vähän tutkitussa ikävaiheessa, alakoulun viimeisellä luokalla.