University of Oulu

”Täälläkin yksi ujo piimä” : ujouden rakentuminen Demin nettikeskustelupalstalla

Saved in:
Author: Leinonen, Noora1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201502061059
Language: Finnish
Published: Oulu : N. Leinonen, 2015
Publish Date: 2015-02-09
Physical Description: 65 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Järvelä, Maria-Liisa
Reviewer: Järvelä, Maria-Liisa
Pesonen, Jaana
Description:
Tutkimukseni käsittelee ujoutta ja siihen liitettyjä käsityksiä. Käsittelen tutkimusongelmaani sekä teorian, että empiirisen aineiston avulla. Pyrin esittämään vastauksia siihen, mitä ujous on. Esittelen ujoutta myös sosiaalisena sekä kulttuurisena ilmiönä. Analyysini kohteena ovat nuorille suunnatun Demi.fi-nettifoorumin ujoutta käsittelevät keskustelut. Diskurssianalyysin avulla tutkin millaisia merkityksiä nuoret puheessaan liittävät ujouteen — miten he siis tekevät sitä kielellisesti ymmärrettäväksi nettifoorumin kontekstissa. Tarkastelen myös tutkimuskontekstiani, eli sitä, miksi nettikeskusteluissa koetaan tarve puhua ujoudesta. Lähestyn tutkimustavoitteitani sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Myös yksittäisten ihmisten kerronnassa puhuvat kulttuurin diskurssit, eli ne vakiintuneet tavat, joilla yksilö jäsentää kokemuksiaan (Kulmala, 2006, 20). Käsitykset ja tiedot ujoudesta syntyvät siis yhteisöllisen tuottamisen kautta. Keräämäni aineisto voidaan analyysin ja tulkinnan avulla jäsentää neljään eri diskurssiin, joita ovat kokemuksellinen, lääketieteellinen, yhteisöllinen ja marginalisoiva diskurssi. Diskurssit jäsentävät ujouden syyt ja seuraukset hyvin eri tavoin. Kun yksi diskurssi korostaa ujoutta yksilöllisenä tunnekokemuksena, painottuu toisessa fysiologisten reaktioiden käsitteleminen. Ujous representoituu lisäksi yhteisöllisyyttä rakentavana voimana, mutta se myös rajattiin vahvasti normaalin ulkopuolelle. Aineistosta löytyneet diskurssit myös tarjoavat ja kieltävät erilaisia toiminnan tapoja (Räisänen, 2003, 46). Tutkimukseni esittelee kolme erilaista subjektipositiota, jotka antoivat ujoille passiivisen uhriroolin, aktiivisen toimijan osan tai asiantuntijan auktoriteettiaseman. Ujoudesta keskustelemisen motiiveista tärkeimpänä esiin nousee vertaistuen hakeminen sekä poikkeavuuden kokemusten jakaminen. Nettikeskusteluihin osallistuvien muodostama ryhmä tuo tunteen samankaltaisuudesta ja hyväksynnästä. Ujous on universaali ilmiö, mutta harvalla on tietoa sen syistä ja lähtökohdista. Psykologiset teoriat esittävät hyvinkin erilaisia käsityksiä siitä, mitä ujous oikeastaan on. Nykyajan negatiivista suhtautumista ujouteen selitetään kulttuurin ihmisihanteen muuttumisella. Ne reaktiot, joita ujous aiheuttaa ihmisen käyttäytymisessä, eivät täytä tiettyjä kulttuurisia normeja, kuten sosiaalista itsevarmuutta (Cain, 2012, 16–17). Tutkimukseni tuo esiin sen, kuinka tärkeää on tiedostaa miten yhteiskunnan arvot ja ihanteet vaikuttavat käsityksiimme siitä, mitä pidetään normaalina. Diskurssit vaikuttavat sosiaalisiin käytäntöihin, eli niillä on todellisia seurauksia.
see all

Subjects:
Copyright information: © Noora Leinonen, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.