University of Oulu

Työnohjauksen merkitys opettajan työssä : opettajien käsityksiä työnohjauksen merkityksestä työhyvinvointiin

Saved in:
Author: Aulen, Elise1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201502061061
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Aulen, 2015
Publish Date: 2015-02-09
Physical Description: 49 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Suorsa, Teemu
Reviewer: Suorsa, Teemu
Soini, Hannu
Description:

Tiivistelmä

Tämän kasvatuspsykologian pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää opettajien käsityksiä työnohjauksen merkityksestä työhyvinvointiin. Opetuksen alueella työnohjaus on edelleen harvinaista verrattuna sosiaali- ja terveysalaan. Opettajan muuttuva työnkuva, työyhteisön ja oppilaiden mukanaan tuomat haasteet kuormittavat opettajan psyykettä, jolloin työnohjaus voisi olla osa henkistä työsuojelua, sillä työhyvinvointi on tärkeä elementti opettajan työssä.

Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2014 puolistrukturoidulla haastattelukyselyllä sähköpostin välityksellä. Haastattelukysymyksiä oli kahdeksan ja ennen varsinaisia kysymyksiä kaavakkeessa kysyttiin haastateltavan ikä, koulutus, työvuodet opettajana, työnohjauskokemuksista työnohjauksen muoto ja ajankohta sekä kuinka monta kertaa haastateltava oli käynyt työnohjaustapaamisessa. Haastattelukysely lähetettiin ennestään tutuille opettajille (n=5), joiden tiedettiin käyttäneen yksilö- tai ryhmätyönohjausta työnsä tukena. Tutkimukseen vastasi neljä (n=4) henkilöä.

Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin fenomenografista lähestymistapaa ja sen avulla tutkittiin tutkimushenkilöiden käsityksiä ja ajattelutapoja kokoamalla tutkimuskysymyksien kannalta merkityksellisiä ilmaisuja. Tutkimuksen filosofinen tausta-ajatus oli konstruktivistinen ja työnohjauksen merkitystä työhyvinvointiin haettiin kokemuksellisen oppimisen kautta.

Tutkimustulokset osoittivat, että opettajilla on vain vähän tietoa työnohjauksen luonteesta, tavoitteista ja tarkoituksesta. Opettajat odottivat neuvoja ja ohjeita haastaviin oppilaiden ja huoltajien sekä henkilökunnan vuorovaikutustilanteisiin. Jos aikaisempaa oppimiskokemusta työnohjauksesta ei ollut, ohjaustilanteille asetettiin liian suuria odotuksia, jolloin työnohjausprosessin onnistuminen saattoi vaarantua. Käsitykset työnohjauksen merkityksestä työhyvinvointiin olivat myönteisiä, sillä opettajien työssään kokemat haasteet aiheuttivat psyykkistä kuormitusta. Tutkittavan ajattelutapa on luottamuksellinen liittyen omiin kykyihin kohdata uusia haasteita pelkäämättä. Tutkimushenkilöistä kolmen käsitys oli, että työnohjauksella oli oleellinen merkitys työhyvinvoinnin parantajana ja yhden tutkimushenkilön käsitys oli epäilevä.

Keskusteleminen, osallisuus ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja kehittäminen vaikuttivat osaltaan työhyvinvoinnin kokemukseen. Uusien opettajien koulutukseen olisi hyvä lisätä kasvatuspsykologiaa ja ohjausta. Jo aikaisemmin koulutetuille opettajille olisi hyvä järjestää työnohjauksellista täydennyskoulutusta. Jatkotutkimuksena voisi olla opettajien ja ennen kaikkea sivistystoimen johtajien työnohjauksen tarpeen ja asenteiden tutkiminen.

see all

Subjects:
Copyright information: © Elise Aulen, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.