JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää kokeneiden luokanopettajien kokemuksia kodin ja koulun yhteistyöstä ja sen muutoksista. Perusopetuslaki ja -asetukset sekä perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittavat koulut olemaan yhteistyössä kotien kanssa. Tutkimuksemme oli kvalitatiivinen ja siinä käytettiin fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut yleistää saatuja tuloksia, vaan nostaa esiin erilaisia kokemuksia tutkimusaiheesta. Aineisto koostui 12 luokanopettajan haastattelusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä.

Tutkimuksen tuloksien ja teorian mukaan oli havaittavissa yhtenäisyyttä siitä, mitä kodin ja koulun yhteistyö tarkoitti ja mikä oli sen tärkein tavoite. Luokanopettajien mukaan kodin ja koulun yhteistyö oli lapsen parhaaksi toimimista. Kodin ja koulun yhteistyö koettiin välttämättömäksi ja tärkeäksi sekä työn voimavaraksi. Hyvä ja toimiva yhteistyö oli avointa, luottamuksellista ja luontevaa. Pääsääntöisesti luokanopettajat kokivat onnistuneensa kodin ja koulun yhteistyössä; osa hoiti vain välttämättömän ja osa paneutui yhteistyöhön enemmän.

Luokanopettajien kokemuksien mukaan kodin ja koulun yhteistyö oli muuttunut heidän työvuosiensa aikana. Luokanopettajien työvuosien aikana kodin ja koulun yhteistyön määrä oli lisääntynyt, kasvatusasiat olivat tulleet koulun arkeen sekä yhteistyömuodot olivat sähköistyneet. Pääosin kodin ja koulun yhteistyön muuttuminen koettiin positiivisena asiana. Kodin ja koulun yhteistyön haasteiksi luokanopettajat nimesivät erilaiset perheet, haastavat vanhemmat ja kiireen.

Käytetyimpiä kodin ja koulun yhteistyömuotoja olivat Wilma, puhelinkeskustelut sekä vanhempainillat. Wilma koettiin arjessa toimivimmaksi sen nopeuden ja varmuuden vuoksi. Luokanopettajat korostivat henkilökohtaisten tapaamisten merkitystä. Henkilökohtaiset tapaamiset olivat aitoja vuorovaikutustilanteita ja väärinkäsityksiä syntyi vähemmän. Luokanopettajien työvuosien aikana mikään yhteistyömuoto ei ollut hävinnyt, esimerkiksi reissuvihkon käyttö oli vähentynyt. Suurin osa luokanopettajista koki teknologian lisänneen työtä.

Luotettavuutta tutkimuksessamme paransi se, että kuvasimme tutkimuksemme etenemisen vaiheet tarkasti ja totuudenmukaisesti. Tutkimusaiheen henkilökohtaisuuden vuoksi pidimme huolta koko tutkimuksen ajan osallistujien anonymiteetistä. Halusimme tutkimuksellamme nostaa esiin kokeneiden luokanopettajien kokemuksia siitä, miten he kokivat kodin ja koulun yhteistyön sekä miten se oli muuttunut heidän työvuosien aikana.