University of Oulu

Oulun seudun murre internetin keskustelupalstoilla

Saved in:
Author: Airisniemi, Johanna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201502121077
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Airisniemi, 2015
Publish Date: 2015-02-13
Physical Description: 92 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Kunnas, Niina
Description:
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Oulun seudun murretta internetin keskustelupalstoilla. Aineistoni koostuu viidestä keskusteluketjusta, joissa on yhteensä 174 viestiä. Tutkimuksessani selvitän, millaisia kielenpiirteitä ei-lingvistit yhdistävät Oulun seudun murteeseen ja millaisia mielikuvia ihmisillä on Oulun seudun murteesta ja sen puhujista. Jaan kansandialektologisen tutkimukseni kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa analysoin Oulun seudun murteen piirteitä internetin keskustelupalstoilla. Tarkastelen hokemia, tietoista murrejärjestelmän kommentointia sekä havaintoja murteen muuttumisesta ja variaatiosta. Lisäksi tutkin murteella kirjoitetuissa viesteissä olevia murrepiirteitä. Teksteistä tutkitut murrepiirteet ovat svaavokaali, yleisgeminaatio, jälkitavujen vokaaliyhtymät eA ja OA, yksi-s:inen inessiivi, ts-yhtymä, tekkiin-tyyppinen imperfekti ja tk-yhtymän assimilaatio kk:ksi. Toisessa osassa analysoin Oulun seudun murteen metakieltä keskustelupalstoilla ja jaottelen kommentit erilaisiin ryhmiin. Aineistossa on vain seitsemän kiteytynyttä hokemaa, joista Ookko nää Oulusta erilaisine jatkokysymyksineen on yleisin. Yhteensä 19 viestissä kommentoidaan tietoisesti jotakin oululaista murrepiirrettä, ja kaikista eniten tietoista keskustelua on herättänyt ts-yhtymän edustus. Kirjoittajat ovat tehneet havaintoja myös Oulun seudun murteen muuttumisesta, ja esimerkiksi kolmessa viestissä asiaa pohditaan tarkastelemalla puhekielen pikapuhemuotoja sekä yksikön ensimmäisen ja toisen persoonan pronomineja. Aineistossa on 98 viestiä, jotka ovat joko kokonaan tai ainakin osittain kirjoitettu Oulun seudun murteella. Näistä viesteistä olen analysoinut murrepiirteitä. Prosentuaalisesti eniten murteellista muotoa on käytetty jälkitavujen vokaaliyhtymässä eA, sillä sen murteellinen muoto on valittu 97-prosenttisesti. Muita tutkimiani kielenpiirteitä on käytetty murteellisissa muodoissa prosentuaalisesti seuraavasti: yleisgeminaatio (91), jälkitavujen vokaaliyhtymä OA (91), tk-yhtymän assimilaatio kk:ksi (88), ts-yhtymän tt : t -edustus (86), svaavokaali (84), inessiivin pääte -sA (78) ja ts-yhtymän ht : t -edustus (14). Koko aineistossa on 52 viestiä, joissa kirjoitetaan Oulun seudun murteesta, sen puhujista tai näistä molemmista. Oulun seudun murretta koskevia kommentteja on 63 kappaletta ja kyseisen murteen puhujista kertovia kommentteja 28 kappaletta. Murteeseen liittyvät kommentit jakautuvat yhdeksään eri ryhmään: positiivisuus, negatiivisuus, oikeellisuus, murteen vaikeus, osa persoonaa, muutos, kyseenalaistaminen, ymmärtäminen sekä suhde muihin murteisiin ja tunnistettavuus. Oulun seudun murteen puhujia koskevia ryhmiä on neljä kappaletta, ja ne ovat positiivinen mielikuva, negatiivinen mielikuva, murteen unohtaminen ja häpeä/ylpeys. Kommenttiryhmät ovat lukumäärältään melko pieniä. Aineiston suurimman ryhmän muodostavat murretta positiivisesti kuvailevat kommentit, joita on kaikista kommenteista laskettuna 16 prosenttiyksikköä. Toiseksi suurin joukko koostuu murteen muutosta koskevista kannanotoista, joiden määrä kattaa kaikista kommenteista 14 prosenttiyksikköä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Johanna Airisniemi, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.