University of Oulu

”It has never been difficult for me to believe in my fictionality” : postmoderni itsereflektio ja utopiakerronta Ursula K. Le Guinin romaanissa Lavinia

Saved in:
Author: Salmi, Anna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Literature
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201502191103
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Salmi, 2015
Publish Date: 2015-02-23
Physical Description: 106 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Työlahti, Nina
Reviewer: Työlahti, Nina
Kuusisto, Pekka
Description:
Pro gradu -tutkielmani käsittelee kerronnallista naisääntä yhdysvaltalaisen kirjailijan Ursula K. Le Guinin romaanissa Lavinia. Lavinia on historiallinen romaani, jossa Vergiliuksen Aeneis-eepoksen sivuhenkilö, myyttisen sankarin Aeneaan puoliso Lavinia toimii minäkertojana ja eepoksen tapahtumien uudelleen tulkitsijana. Lavinia on metafiktiivinen henkilöhahmo ja kertoja, joka reflektoi fiktiivistä olemustaan ja siten Aeneiksen maailmaa. Samalla minäkertoja kommentoi laajemmin sukupuolen, kerronnan ja todellisuudenkuvauksen suhdetta. Toisessa pääluvussa esittelen teoreettisia ja metodologisia lähtökohtiani. Teoriapohjani palautuu postmodernismin kulttuuriteoriaan ja toisaalta jälkistrukturalistiseen teoriaan subjektiviteetin ja kerronnallisuuden suhteesta. Metodologisesti tutkielmani soveltaa feminististä narratologiaa. Luentani nojaa Patricia Waughin postmodernistisen metafiktion teoriaan sekä Linda Hutcheonin teoriaan postmodernismin poetiikasta. Hutcheonin mukaan postmodernistinen taide reflektoi aktiivisesti omaa konstruktioluonnettaan luomalla representaatioita, jotka se samalla paljastaa representaatioiksi. Käytän tästä eleestä suomeksi nimitystä postmodernistinen kaksoiskirjoitus. Kaksoiskirjoitus tuo esiin kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan diskursiivisen ja siten epäyhtenäisen, jatkuvasti uudelleenmäärittelyn tilassa olevan luonteen. Amy M. Clarken mukaan feministisellä aatteella on ollut keskeinen vaikutus Le Guinin tuotannon teemoihin. Feministinen kirjallisuus purkaa kulttuurisia naiskuvia ja kielessä uusintuvia, sukupuolittavia merkitysrakenteita. Näin se osallistuu postmodernin ja jälkistrukturalistisen subjektiteorian pohdintaan subjektiviteetin luonteesta ja feminismin subjektin kriisistä. Itsereflektiivinen kerronta ja naistoimijuuden pohdinta yhdistyvät 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa kirjoitetuissa naisten historiallisissa romaaneissa. Ann Heilmann ja Mark Llewellyn kutsuvat niiden kerrontaa metahistorialliseksi. Se tarkoittaa romaanien kulttuuristen ja diskursiivisten lähtökohtien pohdintaa, joka yhdistyy mytologisiin tai historiallisiin puitteisiin. Naissubjektin teeman näkökulmasta Lavinia jatkaa Ursula K. Le Guinin myöhäistuotannon postfeminististä kerronnallista linjaa. Postfeminismi korostaa sukupuolten välisiä samankaltaisuuksia ja suosii pikemmin konventionaalista kuin kokeellista kerrontaa. Kolmannessa pääluvussa tarkastelen tapoja, joilla postmodernistisen, metahistoriallisen romaanin keinot ilmenevät Laviniassa. Tekstuaalinen naisääni on Laviniassa retorinen ja representaatioissa artikuloituva piirre. Lavinia soveltaa Aeneis-eepoksen mytologista taustaa, mutta muuttaa sen minäkertojan omaelämäkerralliseksi, historialliseksi kuvaukseksi. Prinsessasta leskikuningattareksi muuttuva Lavinia tulkitsee uudelleen naisena elämisen historiallisia mahdollisuuksia sekä miesten ja naisten historian eroja ja jännitteitä. Mytologisten kertomusten representaatiomallit ovat historiallisesti kerrostuneita, ja Lavinian kerronta reflektoi tätä kerrostuneisuutta. Lavinian ironinen kertojanääni purkaa länsimaisen tarinankerronnan oidipaalista logiikkaa, jonka mukaan miehinen subjektiviteetti rakentuu ja ensisijaistuu naiseuteen liittyvien merkkien avulla. Näin Lavinia kierrättää Aeneiksen ainesta postmodernistiseksi elämäkertafiktioksi ja pohdinnaksi naissubjektiuden luonteesta. Neljännessä pääluvussa tulkitsen Laviniaa postfeministisenä kriittisenä utopiana. Lavinia vastaa Tom Moylanin teoretisoimaa kriittistä utopiaa siinä, ettei se konstruoi yhtenäistä paremman maailman kuvaa, vaan pohtii uuden kulta-ajan mahdollisuuksia itsekriittisesti, sukupuolieron myönteistä merkitystä painottaen. Lavinia reflektoi Aeneiksen mytologis-poliittisen kulta-ajan teeman perusteita ja mahdollisuuksia Lavinian, Aeneas-puolison sekä heidän Silvius-poikansa elämän kuvauksissa. Hahmot toimivat uudelleen kuvitellussa ja tulkitussa mytologisessa todellisuudessaan epäyhtenäisinä eli eksentrisinä subjekteina. Lavinian naisääni ilmenee näiden representaatioiden lisäksi metaforisessa ja metonyymisessä kielessä, jonka myötä Aeneiksen tapahtumat muuttuvat Laviniassa vaihtoehtoiseksi kirjalliseksi todellisuudeksi. Vaihtoehtoiset representaatiot ja metaforat rakentavat tekstuaalisen utopiakuvauksen, jossa naisten tieto ja tulkinnat saavat arvon. Naiset eivät kuitenkaan pura fiktiivistä maailmaansa osiin, vaan kerronnassa pysyy jännite kriittisen itsereflektiivisen sävyn sekä historiallisen paikantuneisuuden välillä. Laviniassa halu muuttuu sukupuolieron perinteisen merkitystalouden ylläpitäjästä kerronnalliseksi käyttövoimaksi. Se auttaa kuvittelemaan kollektiivista kertojuutta. Lavinia hyväksyy roolinsa epäyksilöllisenä olentona, joka toimii välittäjänä aikakausien ja näkökulmien välillä. Tämä tekstuaalinen naissubjektiviteetti näyttäytyy kollektiivisena voimavarana, joka purkaa kulttuurisia ja yhteiskunnallisia hegemonioita sisältä päin.
see all

Subjects:
Copyright information: © Anna Salmi, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.