JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä pro gradu- tutkielmassani tutkin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja lähiesimiehen roolia työhyvinvoinnin edistämisessä työyhteisön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Verohallinnon ennakoivan ohjauksen ja neuvonnan neljään eri kaupunkiin sijoittuvan yksikön kanssa. Tutkimus tähtäsi tutkittavan organisaation strategiassa mainittujen työhyvinvoinnin osa-alueiden — vuorovaikutuksen, tasapuolisuuden, yksilöiden huomioimisen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen — kehittämiseen. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka koostui kahdeksasta vapaapalautekysymyksestä ja yhdestä työskentelypaikkakuntaa kartoittavasta monivalintakysymyksestä. Vapaapalautekysymykset käsittelivät työhyvinvoinnin osa-alueiden kehittämismahdollisuuksia, lähiesimiehen roolia työhyvinvoinnin edistämisessä, työhyvinvointiin kielteisesti vaikuttavia asioita sekä työhyvinvoinnin kannalta ihanteellista työpäivää. Vastaukset analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jossa käytettiin pohjana Päivi Rauramon luomia työhyvinvoinnin portaita. Tulosten esittämisessä käytettiin apuna myös vastauksissa ilmenneiden mainintojen lukumääriä ja niiden pohjalta luotuja kuvioita, jotta saatiin selkeämpi kuva niistä kehittämiskohteista, jotka mainittiin aineistossa useimmiten. Tulosten perustella tärkeimpinä kehittämismahdollisuuksina työhyvinvoinnin eri osa-alueiden edistämisessä nähdään toimiva vuorovaikutus, työaikaan liittyvät järjestelyt, yhteinen tekeminen työkavereiden kanssa, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus sekä osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen. Esimieheltä toivotaan läsnäoloa, huomioimista, avointa keskustelua sekä tasapuolista ja johdonmukaista tiedottamista. Kielteisimmin työhyvinvointiin vaikuttavat epäasiallinen käytös työpaikalla sekä ajanhallinnalliset ongelmat, kuten työaikojen joustamattomuus ja kiire. Ihanteellisen työpäivän kuvauksissa korostuivat sosiaaliset hetket sekä sopiva työtahti ja muut ajanhallintaan liittyvät seikat. Muita jokaisessa kysymyksessä toistuvia teemoja olivat kehittymismahdollisuuksien luominen, osaamisen tunnistaminen ja tasapuolinen sekä sujuva tiedonkulku. Kaikissa tuloksissa yhteisöllisyys oli vahvasti edustettuna. Tulokset osoittivat sen, että työ merkitsee ihmisille paljon enemmän kuin pelkkää taloudellista toimeentuloa. Töissä halutaan viihtyä ja työyhteisön jäseniltä sekä esimieheltä toivotaan aitoa läsnäoloa, yhdessäoloa ja keskustelua. Työtehtäviltä toivotaan haasteellisuutta ja monipuolisuutta ja työssä halutaan jatkuvasti kehittyä. Esimies nähdään nykyään keskustelukumppanina ja työntekijät kaipaavat usein enemmän keskustelua johdon ja työntekijöiden välillä. Esimiehen tulisi ottaa työyhteisöltään saamaa palautetta vastaan ja olla kiinnostunut jatkuvasti kehittämään työyhteisöä ja sen hyvinvointia.