University of Oulu

Liikuntaharrastuksen merkitys sijaishuollossa olevilla nuorilla

Saved in:
Author: Lång, Jukka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201503131157
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Lång, 2015
Publish Date: 2015-03-16
Physical Description: 70 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Vilppola, Tuomo
Reviewer: Vilppola, Tuomo
Pinola, Timo
Description:
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee liikuntaharrastuksen merkitystä sijaishuollossa olevilla nuorilla. Tutkielmassamme käsiteltävät aiheet ovat ajankohtaisia ja erityisesti nuoria koskevaa syrjäytymiskeskustelua on käyty runsaasti viime vuosina. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millainen merkitys liikunnalla on sijaishuollossa oleville nuorille. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Millainen merkitys ohjatun liikunnan harrastamisella on sijaishuollon piirissä olevalle nuorelle? 2) Miksi nuori harrastaa liikuntaa? Tutkimuskysymyksiin pyrittiin saamaan vastauksia tutkimalla ilmiöitä monipuolisesti. Tästä johtuen tutkimusaihetta lähestyttiin nuorten, nuorten sijaishuollon ohjaajien ja sosiaalialan asiantuntijoiden näkökulmista. Tutkimus rakentui kolmen pääteeman ympärille, joita olivat liikuntaharrastus, syrjäytyminen ja sijaishuolto. Tutkimus toteutettiin fenomenografisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin haastattelemalla sijaishuollossa olevia, liikuntaharrastuksen omaavia alle 18-vuotiaita nuoria, nuorten omaohjaajia sekä asiantuntijoita. Nuorilta tutkimusaiheeseen liittyen kerättiin myös vapaamuotoinen kirjoitelma. Kaiken kaikkiaan tutkimusaineisto sisälsi 11 haastattelua sekä nuorten tuottamat kirjoitelmat. Aineiston analyysi suoritettiin kahdessa osassa pääpainon ollessa nuorten näkemyksissä ja kokemuksissa. Tästä johtuen nuorten ja aikuisten aineistot analysoitiin erikseen. Aikuisten aineisto oli tutkimuksessa toissijainen ja toimi nuorten aineistoa tukevana vertailupohjana. Analyysin tuloksena nuorten aineistosta muodostettiin tulosavaruus, jossa oli kolme liikunnan ulottuvuutta kuvaavaa kuvauskategoriaa ja niiden alla 16 liikunnan merkityksiä ja syitä kuvaavaa merkityskategoriaa. Aikuisten aineiston osalta analyysi tehtiin ainoastaan merkityskategoriatasolla tasolla. Aikuisten aineistosta merkityskategorioita muodostettiin kuusi kappaletta. Tulosten pohjalta pystyimme muodostamaan kaksi selkeää johtopäätöstä. Ensimmäinen johtopäätös oli se, että liikunnalla on merkittävä rooli nuorten minäkuvan kehittäjänä. Toiseksi johtopäätökseksi muodostui liikunnan suuri merkitys nuorten elämänhallinnan vahvistajana. Molempien johtopäätösten kannalta oli kuitenkin huomattava, että valmentajilla, sijaishuollolla ja erityisesti nuoren omaohjaajalla oli tärkeä rooli liikuntaharrastuksen ohjaajana sekä tukijana. Näitä johtopäätöksiä tukivat niin aikuisilta kuin nuorilta kerätyt aineistot.
see all

The goal of the research was to find out what kind of meaning doing sports has for adolescents in foster care. There were two research questions: 1) What is the meaning of participation in physical exercise for an adolescent in foster care? 2) Why does an adolescent take part in sports? For answers to the research questions, the phenomenon was studied from any different angles. The research topic was therefore approached from the perspectives of the adolescents, foster care instructors and social work experts. The study was built on three major themes: sports participation, social exclusion and foster care. The research was implemented as a phenomenographic case study. The data used in the study was collected by interviewing foster care adolescents aged 18 who participated in sports activities, their personal foster care instructors and social work experts. Each adolescent was also invited to write an informal essay on the research topic. All in all, the research data included 11 interviews and the essays produced by the adolescents. The data analysis was performed in two parts, with the primary focus on the views and experiences of the adolescents. The data provided by the ado- lescents and adults was therefore analysed separately. In this study the data supplied by the adults was used as a secondary data source to provide a comparative basis to support the data collected from the adolescents. As a result of the analysis, an outcome space was formed from the adolescents’ data including three different description categories that represented the different dimensions of sports: physical, mental and social. 16 categories were constructed under the description categories to illustrate the meanings and reasons for doing sports. In the case of the adult data set, the analysis was only carried out at the level of the categories of meaning. Six different categories were formed on the basis of this secondary source of data. Two obvious conclusions could be drawn from the results: firstly, participation in sports has a significant role as a developer of the adolescents’ self-image. Secondly, sports participation has a great impact in strengthening their life skills. Considering both of these conclusions, it needs to be noted, however, that the coaches, foster care and especially the personal foster care instructors had a crucial role in guiding and supporting the adolescents in their physical pursuits.
see all

Subjects:
Copyright information: © Jukka Lång, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.