JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimukseni tavoitteena on ollut selvittää kuoronjohtajan monimuotoista ammattikuvaa. Tutkimuksessani olen haastatellut kuoronjohtaja Tapani Tirilää, kokenutta kuoronjohtajaa saadakseni vastauksen siihen, miten muusikkouden, opettajuuden, kasvattajuuden ja johtajuuden aspektit näkyvät kuoronjohtajuudessa. Teoreettinen viitekehys muotoutui tutkimuksen tekemisen yhteydessä. Kirjallisuutta hakiessani huomasin sitä olevan yllättävän vähän. Kuitenkin esimerkiksi suomalaisessa tutkimuksessa Tuomas Erkkilän väitöskirja antoi omalle tutkimukselleni ohjenuoria ja esimerkkiä, joita seuraamalla lähdin selvittämään ja hakemaan omaa tutkimuskirjallisuuttani. Tutkimuskysymykseni selkenivät tutkimuksen tekemisen aikana muotoon: 1. Miten muusikkous, opettajuus, kasvattajuus ja johtajuus näkyvät kuoronjohtajan ammattikuvassa? 2. Millä tavoin kuoronjohtajasta kertovan kirjallisuuden näkökulmat kohtaavat Tirilän käsitykset kuoronjohtajan moninaisesta ammattikuvasta? Tutkimuksessani käyttämäni tutkimusote on tapaustutkimus. Menetelmä osoittautui parhaaksi tutkimukseni toteutuksen kannalta, koska tutkimukseni perustuu kokeneen kuoronjohtajan, Tapani Tirilän käsityksiin kuoronjohtajuudesta. Näitä käsityksiä ja muutamaa lehtiartikkelia olen verrannut teoreettiseen viitekehykseen ja sieltä nousseisiin aspekteihin koskien kuoronjohtajan ammattikuvaa. Tapaustutkimuksen valinta oli paras vaihtoehto ajatellen aiheeni erityisyyttä, sillä tutkimusmetodologian mukaan tutkijan täytyykin tuntea tutkimuksen kohteensa saadakseen tutkimuksestaan kaikki olennainen irti. Tutkimukseni luotettavuuteen tämä vaikuttaa positiivisesti, sillä olen kyennyt hakemaan asiaan tietoa mielestäni hieman syvemmällä tasolla, mitä täysin ulkopuolinen tutkija olisi voinut. Lisäksi olen käyttänyt aineistotriangulaatiota ottamalla mukaan Tirilästä aikaisemmin kirjoitettua paria artikkelia lisätäkseni tutkimukseni luotettavuutta. Aineiston analyysivaiheessa vertailin haastattelumateriaalia, artikkeleita ja viitekehystä keskenään hakien sieltä sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tutkimukseni analyysi osoittaa, että muusikkous, opettajuus, kasvattajuus ja johtajuus ovat kaikki osa kuoronjohtajuuden kokonaisuutta. Muusikkous kuoronjohtajuudessa on kokonaisvaltaista musiikillista tietämystä ja taitoa, jota kuoronjohtaja tarvitsee saavuttaakseen kuorolle asettamansa tavoitteet. Visio eli soiva kuva kappaleesta, ja sitä seuraava suunnitelmallisuus tavoitteen saavuttamiseksi on olennaista kuoronjohtajuudessa. Opettajuus ja kasvattajuus näyttäytyvät eniten harjoitustilanteissa, joissa kuoronjohtaja opettaa kappaletta eri tavoin. Johtajuus osoittautui tärkeäksi muun muassa vuorovaikutuksellisuuden ylläpitämisessä ja yleensä toimisessa kuorolaisten kanssa. Kuoronjohtajasta kertovan tutkimuskirjallisuuden näkökulmat puolestaan olivat hyvin pitkälle samansuuntaisia mitä haastateltavani mielipiteet ja näkemykset kuoronjohtajuudesta. Kuten jo tutkimuksen tuloksissa tulee esille, johtopäätökseni on, että kuoronjohtajan on oltava monen eri osa-alueen taitaja. Tärkeimmäksi osoittautui muusikkous, mutta sekään ei yksin riitä. Tutkimuksen luotettavuutta arvioidessa on muistettava olen itse ollut haastateltavani oppilas ja kuorolainen, mutta kuten jo aikaisemmin on todettu, tapaustutkimukseen liittyen on hyväkin asia, että tutkija on hyvin lähellä aihettaan ja tutkimuksen kohdettaan. Tutkimuksessani nousseista aspekteja, muusikkoutta, opettajuutta, kasvattajuutta ja johtajuutta kuoronjohtaja tarvitsee ollakseen hyvä kuoronjohtaja. Kuoronjohtajuuden tutkiminen Suomessa on mahdollisuus ja tietoa kuoronjohtajuudesta olisi kerättävissä varmasti enemmänkin. Jatkotutkimusta ajatellen mielestäni jo itsessään kuoronjohtajalla olevasta visiosta olisi mahdollista tehdä tutkimusta, mutta jo pelkästään Suomen kuorohistoriasta on vähän materiaalia. Toivonkin, että tutkimukseni edesauttaa Erkkilän esimerkkiä noudattaen kasvattamaan kiinnostusta kuoronjohtajuuden ja kuoroperinteen tutkimiseen.