University of Oulu

Sosiaalinen konstruktionismi : todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teorian kasvatus- ja sivistysteoreettinen tulkinta

Saved in:
Author: Harmaala, Anssi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021214
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Harmaala, 2013
Publish Date: 2015-04-07
Physical Description: 109 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kivelä, Ari
Reviewer: Kivelä, Ari
Siljander, Pauli
Description:

Tiivistelmä

Pro gradu-tutkielmassa tarkastelen konstruktivismin ja sosiaalisen konstruktionismin filosofis-teoreettisia lähtökohtaeroja. Tutkielman yksi keskeinen tehtävä on pyrkiä osoittamaan, että konstruktivismi ei ole yhtenäinen paradigma kasvatustieteessä. Se on jaettavissa kahteen toisistaan erotettaviin suuntauksiin, yksilökonstruktivismiin ja sosiaaliseen konstruktionismiin.

Sosiaalisen konstruktionismin yksi keskeisin teoria on Bergerin ja Luckmannin todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teoria. Tutkielman toisena keskeisenä tehtävänä on osoittaa, että todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teoria voidaan sitoa pedagogisentoiminnan teorian käsitteisiin. Tarkastelen todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teoriaa kasvatus- ja sivistysteoreettisesti.

Pro gradu-tutkielmassa etsin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä ovat ne filosofiset ja teoreettiset argumentit, jotka oikeuttavat yksilökonstruktivismin ja sosiaalisen konstruktionismin ymmärtämisen itsenäisiksi, erilaisista paradigmoista lähteviksi suuntauksiksi?

2. Millä argumenteilla todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teoria voidaan ymmärtää pedagogisena teoriana, joka mahdollistaa kasvatus- ja sivistysteoreettisen synteesin?

Pro gradu-tutkielma on teoreettinen, joka pohjautuu fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusorientaatioon. Kysymyksessä ei ole varsinaisesti tutkimusmetodi, vaan tutkimusta väljästi ohjaava ajattelutapa.

Tutkielman yhden keskeisen tutkimustuloksen mukaan, konstruktivismi voidaan jakaa kahteen erilliseen paradigmaan. Yksilökonstruktivismin filosofis-teoreettiset lähtökohdat uusintavat valistuksen ja subjektifilosofian näkemyksiä. Sosiaalisen konstruktionismin filosofis-teoreettiset lähtökohdat liittyvät kommunikatiiviseen tai kielelliseen käänteeseen, joiden lähtökohdat ovat intersubjektiivisuusfilosofiassa.

Yksilökonstruktivismi on ajautunut pedagogisiin ja teoreettisiin ongelmiin. Tämä ei mahdollista pedagogista teoriaa. Sen sijaan, intersubjektiivisuusfilosofia ja sosiaalinen konstruktionismi mahdollistavat lähtökohtaisesti pedagogisen teorian. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulkinta mahdollistaa todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teoriaa analyysin pedagogisesti, kasvatus- ja sivistyskäsitteiden kautta.

Tutkielman toisen keskeisen tutkimustuloksen mukaan, todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teorian kasvatus- ja sivistysteoreettinen tulkinta mahdollistaa sen liittämisen pedagogisentoiminnan teoriaan. Todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teoriaa täytyy tulkita kasvatus- ja sivistyskäsitteen postmodernin tulkinnan kautta. Postmodernissa tulkinnassa kasvatus ei ole strategista, eikä kommunikatiivista toimintaa, vaan sijaitsee näiden välissä. Näin ollen kasvatus- ja sivistyskäsitteet voidaan liittää mielekkäästi yhteen.

Tutkimustulokset ovat alustavia, joita voidaan hyödyntää jatkotutkimuksessa. Tutkimustulokset mahdollistavat jatkoanalyysin moneen suuntaan, esimerkiksi, minuuden ja identiteetin kehittymisen tutkimukseen. Jatkotutkimus voidaan toteuttaa empiirisenä tai teoreettisena tutkimuksena.

see all

Subjects:
Copyright information: © Anssi Harmaala, 2013. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.