JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä työssä käsitellään Suomen ja Yhdysvaltain kilpailulainsäädännön ja määräävän markkina-aseman vaikutuksia markkinoiden taloudelliseen tehokkuuteen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Lisäksi työssä tarkastellaan sekä miten markkinoiden keskittymisen lisääntyminen vaikuttaa yhteiskunnan kokonaishyvinvointiin ja markkinoiden tehokkuuteen että miten kilpailuviranomaisen tulisi suhtautua niihin. Markkinoiden keskittymisen vaikutukset voivat olla joko yhteiskunnan hyvinvointia lisääviä tai vähentäviä. Hyvinvointia vähentäviä vaikutuksia syntyy, kun keskittymisen lisääntymisen seurauksena hinnat nousevat. Hyvinvointia lisäävinä vaikutuksina pidetään esimerkiksi yrityskaupan yhteydessä syntyviä tehokkuuksia. Tällaisia ovat muun muassa tuotannon rationalisointi, skaalaedut ja tekninen kehitys. Yhteiskunnan hyvinvointivaikutusten selvittämisessä käytettiin Oliver E. Williamsonin mallia, joka kuvaa keskittyneisyyden kasvun vaikutuksia hyvinvointiin horisontaalisen yrityskaupan jälkeen. Sen mukaan yrityskaupat aiheuttavat keskittyneisyyden ja markkinavoiman kasvun seurauksena usein hintatason nousun, ellei yrityskaupasta seuraa tehokkuutta edistäviä vaikutuksia. Williamson osoittaa mallin avulla kuinka jo pienetkin kustannussäästöt ovat riittäviä kompensoimaan hinnannousu ja voivat johtaa yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kasvuun. Lisäksi työssä kuvataan Richard A. Posnerin malli, joka kuvaa kuinka yrityksen markkinavoima voi alentaa yhteiskunnan hyvinvointia, jos resursseja käytetään vain monopoliaseman saavuttamiseen tai ylläpitämiseen. Mallin perusteella monopolin aiheuttamat kustannukset ovat sitä korkeammat mitä suuremmat ovat toimialan kokonaisvoitot tai mitä suurempi on monopolin aiheuttama hinnannousu yli kilpailullisen hinnan. Kilpailulainsäädännön keskeisin ongelma on tehokkuuden ja markkinavoiman välinen suhde. Optimaalinen ja tehokas tuotantotapa usein edellyttää suurempaa yrityskokoa, mutta toisaalta suurempi yrityskoko kasvattaa yrityksen markkinavoimaa ja mahdollistaa määräävän markkina-aseman syntymisen tai sen vahvistumisen. Suuremman yrityskoon seurauksena yrityksen tehokkuus lisääntyy ja yhteiskunnan hyvinvointi kasvaa alempien hintojen muodossa. Toisaalta yrityksen kasvanut markkinavoimaa nostaa markkinoiden hintatasoa ja vähentää yhteiskunnan hyvinvointia. Suomen ja Yhdysvaltain kilpailulaki kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Sekä markkinoiden keskittyneisyys että yrityksen markkinaosuus ja markkinavoima kasvavat yleensä korkeiden alalle tulon esteiden tai yrityskaupan seurauksena. Yrityksen määräävä markkina-asema voi olla seurausta myös yrityksen suuremmasta tehokkuudesta eikä vain markkinavoiman kasvamisesta.