JultikaUniversity of Oulu repository

E-reseptin käyttöönotolla on pyritty parantamaan potilas- ja lääketurvallisuutta sekä helpottamaan ja tehostamaan lääkkeen määräämistä ja toimittamista. Keskeistä näiden pyrkimysten saavuttamisessa ja uuden järjestelmän käyttöönotossa on käyttäjien hyväksyntä ja tyytyväisyys uutta teknologiaa kohtaan. Tämä kvalitatiivinen tapaustutkimus selvitti, miten eri e-reseptin käyttäjäryhmät suhtautuvat e-reseptiin ja miten tyytyväisiä he ovat e-reseptin käsittelyssä käytettäviin tietojärjestelmiin Kainuun sairaanhoitopiirin alueella noin puolitoista vuotta e-reseptin käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksessa haastateltiin 12 terveydenhuollon ammattilaista kahdesta kainuulaisesta apteekista ja perusterveydenhuollon yksiköstä sekä 15 apteekin asiakasta. Haastatellut terveydenhuollon ammattilaiset, lääkärit, sairaanhoitajat, vastaanottoavustajat, farmaseutit ja proviisorit edustavat kaikkia niitä ammattiryhmiä, jotka työssään käyttävät e-reseptiä ja siihen liittyviä tietojärjestelmiä. Tutkimusta varten laadittiin viitekehys, joka saatiin yhdistämällä tietojärjestelmätieteissä tunnettujen teknologian hyväksynnän (TAM) -mallin (Davis ym., 1989), tietojärjestelmän onnistumismallin (DeLone & McLean, 2003) ja käyttäjätyytyväisyysmallin (Doll & Torkzadeh, 1988) osia. Haastattelukysymykset luotiin tutkimusviitekehyksessä esitettyjen elementtien pohjalta ja ne toteutettiin strukturoituina lomakehaastatteluina ja puolistrukturoituina haastatteluina Kainuussa syksyllä 2014. E-reseptin käyttökokemuksiin, sen hyväksyntään ja käyttäjätyytyväisyyteen liittyvää tietoa on saatu maailmalla tehtyjen tutkimusten avulla. Suomessa e-reseptitutkimusta on tehty vielä hyvin vähän. Kaikki aiheeseen liittyvä tutkimustieto on tarpeen e-reseptin ja siihen liittyvien tietojärjestelmien jatkokehityksen kannalta. Aikaisemmissa tutkimuksissa käyttökokemuksia e-reseptistä on kartoitettu yleensä yhden käyttäjäryhmän näkökulmasta. Potilas- ja apteekkitietojärjestelmien, niiden tarjoaman informaation ja palvelun laatua sekä niiden vaikutusta käyttäjätyytyväisyyteen ja asenteisiin e-reseptiä kohtaan ei myöskään ole juuri selvitetty. Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki käyttäjäryhmät suhtautuivat e-reseptiin hyvin myönteisesti. Myös terveydenhuollon ammattilaisten käyttäjätyytyväisyys tietojärjestelmiä kohtaan oli hyvä, vaikka he löysivät tietojärjestelmistä kehityskohteita. E-reseptin kanssa toimivat tahot voivat hyödyntää tutkimustuloksia ja löydettyjä kehityskohteita. Esiin tulleet kehityskohteet koskivat e-reseptin käyttöön liittyviä tietojärjestelmien teknisiä ja organisatorisia asioita. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että e-reseptin käyttöönotto tulee nähdä teknistä käyttöönottoa laajempana kokonaisuutena, jossa huomioidaan myös lainsäädäntö. Organisaatiossa tehtävillä muutoksilla, muutokseen valmistavalla koulutuksella, johdon tarjoamalla tuella sekä käyttöönoton pitempiaikaisella seurannalla on käyttöönoton onnistumisen kannalta suuri merkitys.

Use of e-prescription aspires to better patient and medication safety, to minimize medication errors and to make prescribing and dispensing respective easier and more efficient. Essential in achieving these endeavours and to implement an information systems is user acceptance and satisfaction of new technologies. This research was carried out as a qualitative case study in Kainuu Hospital District to examine how different users of e-prescription react to e-prescribing and how satisfied they are about information systems used in the context after 18 months of implementation. Empirical material was collected by interviewing 15 pharmacy customers and 12 professionals in healthcare from two pharmacies and two primary care units. Professionals of healthcare, including doctors, nurses, receptionists and pharmacists, represent professions which use e-prescriptions and associated information systems in their work. A research framework was developed by combining parts of Technology Acceptance Model (Davis et al., 1989), Information System Success Model (DeLone & McLean, 2003) and User Satisfaction Model (Doll & Torkzadeh, 1988). Questions for interview were formed based on the elements of the research framework and structured and semi-structured interviews were carried out during autumn 2014 in Kainuu area. User experiences, acceptance and user satisfaction of e-prescribing have been researched in studies around the world. In Finland the research of e-prescribing has been scarce. Therefore, all exploratory information is useful to further develop e-prescribing and associated information systems. Recent studies have examined user experiences of e-prescribing usually from the viewpoint of only one user role. Furthermore, only few studies have been made which concern quality of patient and pharmacy information systems, their influence to the user satisfaction and attitudes towards e-prescriptions. The results of this study indicate that all user roles under examination reacted positively to e-prescribing. Healthcare professionals user were satisfied with information systems associated with e-prescriptions, although needs for improvement were also found. The results and improvement needs found in this study can be utilized by different users of e-prescription. The needs of improvement concern both technical features of information systems and procedures of e-prescribing in organisations. Implementation of e-prescribing should be seen from the socio-technical viewpoint including legislation among others. Changes in organisations, user training, management support and long-term surveillance of implementation have big impacts on how successful the implementation of e-prescribing information systems will be.