JultikaUniversity of Oulu repository

Pro gradu -tutkielmassani selvittelin luokanopettajien ja matematiikan aineenopettajien käsityksiä matematiikan opettamisesta. Tutkimuksen lähtökohtana oli se ristiriita, joka muodostuu menestymisestä PISA-tutkimuksissa ja erityisesti isompien oppilaiden heikosta viihtymisestä matematiikan oppitunneilla. Teoreettisessa viitekehyksessä perehdyin aluksi erilaisiin oppimiskäsityksiin, jotka näkyvät nykypäivän oppimiskäsityksissä, sekä opetustapoihin, joita matematiikan oppitunneilla yleisesti käytetään. Tarkastelin myös sekä käytössä olevaa opetussuunnitelmaa että vuonna 2016 käyttöön otettavaa opetussuunnitelmaa matematiikan opetuksen osalta vertaillen samankaltaisuuksia ja eroja. Tutkimuksen aineisto on kerätty sähköisellä Google Forms- kyselylomakkeella. Kyselylomakkeeseen sain vastauksia yhteensä 105. Vastaajista noin puolet oli luokanopettajia ja puolet matematiikanopettajia peruskoulun yläkoulussa tai lukiossa. Kyselylomakkeen avoimet kysymykset muodostavat tutkimuksen keskeisen aineiston ja ne on analysoitu käyttäen fenomenografista otetta. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajien käsityksissä hyvästä matematiikan tunnista on kaksi päälinjaa. Opettajat pitävät hyvänä matematiikan tuntina oppituntia, jolloin lasketaan runsaasti kirjan tehtäviä tai tuntia, joka sisältää toiminnallisuutta. Opettajien mukaan myös tunnin ilmapiirillä on merkitystä oppimisen kannalta. Opetuksen lähestymistavoista opettajat suosivat eniten määritelmälähtöistä ja realistista opetustapaa. Realistista lähestymistapaa opettajat pitivät tavoiteltavana, mutta määritelmälähtöinen oli kuitenkin eniten käytetty ja opettajien mielestä se tavallinen opetustapa. Ongelmalähtöinen opetustapa oli opettajien mukaan aikaa vievä tapa opettaa. Toiminnallisuutta käytettiin runsaasti alaluokilla, mutta sen käyttö väheni isommilla koululaisilla. Toiminnallisuuden vähäiseen käyttöön nähtiin esteenä koulutuksen puute sekä pienet ja toimimattomat luokkatilat, mutta myös koulukulttuuri, joka suosii hiljaista luokkatyöskentelyä. Tutkimus osoitti, että vanhoista tavoista on vaikea päästä irti. Opettaja saattaa huomaamattaan toistaa kouluaikana omaksumiaan toimintatapoja omassa opetuksessaan. Muutokseen tarvitaan sekä koulutusta että koko koulukulttuurin muuttumista. Tutkimukseni olen raportoinut yksityiskohtaisesti ja huolellisesti.