JultikaUniversity of Oulu repository

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää oppilaiden kokemusten kautta minkälaisia pelkoja alakoulun liikuntatunneilla koetaan. Tutkimuksen intressinä on ymmärtää oppilaan arkielämään kuuluvien liikuntatuntien kokemusmaailmaa ja todellisuutta, sekä selvittää minkälaiset tilanteet liikuntatunneilla aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Tutkimuskohteena ovat oppilaiden negatiiviset ja pelottavat kokemukset liikuntatunneilta. Aineisto on kerätty Oulun Normaalikoulussa, 5–6-luokkien oppilailta (yhteensä 26 oppilasta) syksyllä 2014 ja keväällä 2015. Tutkimus pohjautuu oppilaiden yksilö- ja parihaastatteluihin sekä kirjallisuusaineistoon. Oppilaita haastateltiin liikuntatuntein jälkeen ja aineistomateriaali kerättiin luokkatilanteessa ainekirjoituksena yhteisen pelko keskustelutuokion jälkeen. Tutkijan omia havaintoja liikuntatunneilta ja opetuskeskustelusta käytetään tulosten tarkastelun tukena. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimuksen tietoteoreettisena lähtökohtana on fenomenologia. Aineiston analyysi on tehty Amadeo Giorgin analyysimenetelmällä, huomioiden menetelmää kehittäneen Juha Perttulan täydennykset. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden liikuntakasvatusosiosta, liikuntapedagogiikasta sekä lasten tunteita, erityisesti pelkoa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimuksessa esitellään myös aikaisempia tutkimustuloksia siitä, mitä oppilaat yleisimmin pelkäävät koulussa ja liikuntatunnilla, ja mitkä tilanteet aiheuttavat stressiä tai ahdistusta. Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa oppilaista kokee liikuntatunnin positiivisena, eikä koe minkäänlaisia pelkoja liikuntatunneilla. Kuitenkin lähes puolet oppilaista kokee jonkinlaista pelkoa tai ahdistusta erilaisissa tilanteissa liikuntatunnilla, ja melkein kaikki oppilaat havaitsivat liikuntapelkoja luokkakavereillaan. Oppilaiden kokemuksista saadut tutkimustulokset osoittavat, että liikuntatunneilla koetaan kolmea eri pelkoa: itsensä satuttamisen pelkoa, epäonnistumisen pelkoa ja toverien pelkoa. Itsensä satuttamisen pelko liittyy turvallisuushakuisuuteen ja kuolemanpelkoon, aikaisempiin kokemuksiin sekä mahdollisesti emotionaaliseen epäkypsyyteen. Epäonnistumisen pelko ja toverien pelko liittyvät lähes aina tiivisti yhteen. Oppilaille tärkeää on kaverien arvostus, joten epäonnistumista pelätään ja vältellään, ettei tultaisi huomatuksi negatiivisessa valossa. Teoria ja aikaisemmat tutkimukset tukevat saatuja tutkimustuloksia. Tutkimustulosten ja teorian perusteella voidaan todeta liikuntatuntien pelkoilmapiirin olevan riippuvainen aikaisemmista liikuntakokemuksista, oppilaan psyykkisestä kehityksestä, tunteiden hallinnasta ja ryhmän sosiaalisista suhteista. Tutkimus tarjoaa tietoa oppilaiden pelottavista kokemuksista liikuntatunneilta ja tavoista kokea ja havainnoida ympäristöään ja yleistä pelkoilmapiiriä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja toteuttaessa liikuntatunteja, sekä lasten ja nuorten harrastetoiminnassa. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää tukena tehtäessä uutta liikunnan opetussuunnitelmaa tai uusia aiheeseen liittyviä tutkimuksia.