University of Oulu

Kajaanilais- ja suomussalmelaisnuorten havainnot kotipaikkakuntansa murteen monikko- ja imperfektimuodoista

Saved in:
Author: Kaartinen, Jenni1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071478
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Kaartinen, 2015
Publish Date: 2015-05-11
Physical Description: 73 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Sivonen, Jari
Description:
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kajaanilais- ja suomussalmelaisnuorten havaintoja kotipaikkakuntansa kaksitavuisten nominien monikkomuodoista, joiden joukossa esiintyvät vahva-asteiset peltoilla- ja kettoilla-tyyppiset variantit ovat erikoisia ja juuri Kainuun murteille tyypillisiä. Tarkastelen tutkimuksessani lisäksi nuorten havaintoja Oulun seudun murteelle ominaisista tekkiin-tyyppisistä imperfektimuodoista, jotka liittyvät läheisesti Kainuun murteiden vahva-asteisiin monikkomuotoihin. Tekkiin-tyyppiset muodot ovat leviäviä, ja niitä voi joidenkin havaintojen mukaan kuulla jo ainakin Kainuussa ja Koillismaalla. Tutkimuskysymykseni ovat tiivistetysti seuraavat: Millaisia muotoja nuoret havaitsevat kaksitavuisten nominien monikkomuodoista? Havaitsevatko he tekkiin-tyyppisiä imperfektimuotoja? Vastaavatko nuorten havainnot kielitieteellistä tietoa murrepiirteiden tiedostamisesta ja käytöstä? Eroavatko suomussalmelaisnuorten havainnot kajaanilaisnuorten havainnoista? Tutkimukseni teoreettinen tausta on maallikoiden kielellisiä käsityksiä ja asenteita tutkivassa kansanlingvistiikassa ja erityisesti kansandialektologiassa, jonka kiinnostuksen kohteena ovat maallikoiden murrehavainnot. Tarkastelen aineistoa kvalitatiivisesta näkökulmasta mutta käytän tutkimustuloksia havainnollistaessani myös kvantitatiivisia menetelmiä. Aineistonkeruumenetelmänä olen käyttänyt kahta murrekäännöstehtävää, joista toisessa informantin tuli kääntää kotipaikkakuntansa murteelle 12 yleiskielistä monikkomuotoa ja toisessa tehtävässä 3 yleiskielistä imperfektimuotoa. Tutkimukseni informantteja ovat 69 Suomussalmen lukion ja 69 Kajaanin lukion opiskelijaa, jotka ovat asuneet kotipaikkakunnallaan koko ikänsä tai vähintään viimeisen kymmenen vuoden ajan. Olen jakanut murrekäännöstehtävässä kysytyt monikkomuodot neljään eri tyyppiin: issoilla-tyyppiin ja kattoilta-tyyppiin, joissa voi esiintyä yleisgeminaatiota, sekä peltoilla-tyyppiin ja kettoilla-tyyppiin, joihin voi sisältyä vahva aste ja kettoilla-tyyppisiin muotoihin lisäksi yleisgeminaatio. Imperfektimuotoja kutsun tein ~ tekkiin -tyypiksi, sillä niistä voidaan tavata lyhytvokaalisen tein-tyyppisen muodon lisäksi myös pitkävokaalista tekkiin-tyyppistä muotoa. Issoilla- ja kattoilta-tyyppisistä sananmuodoista kaikki informantit havaitsivat suurimmaksi osaksi murteellisia muotoja, ja peltoilla- ja kettoilla-tyyppisistä sananmuodoista he havaitsivat enimmäkseen yleiskielistä muotoa. Informanttien havaitsemista murteellisista muodoista suurin osa oli yleisgeminaatiollisia, ja vahvaa astettakin havaittiin eniten silloin, kun tuloksena oli kettoilla-tyyppinen yleisgeminaatiollinen muoto. Yleisgeminaatio oli siis sekä kajaanilais- että suomussalmelaisnuorilla parhaiten tiedostettu piirre. Suomussalmelaisnuoret havaitsivat verrattain paljon tekkiin-tyyppisiä imperfektimuotoja, jotka puuttuivat lähes kokonaan kajaanilaisten vastauksista. Suomussalmelaiset olivat muiltakin osin käsityksiltään kajaanilaisia murteellisempia. Informanttien havainnot eivät täysin vastanneet lingvististä tietoa murrepiirteiden tiedostamisesta ja käytöstä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Jenni Kaartinen, 2015. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.